Hoitoon hakeutuminen vakuutusyhtiön kumppanihoitolaitokseen liikenteen henkilövahingoissa
Solansuu, Tiina (2016)
Solansuu, Tiina
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031149
Tiivistelmä
Vakuutusyhtiöiden ja hoitolaitosten yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja tämä on johtanut siihen, että vakuutusyhtiöt haluavat loukkaantuneet asiakkaansa hoitoon yhteistyökumppaneille. Julkisen sektorin rooli liikennevahingossa loukkaantuneiden hoidossa on kuitenkin yhä suuri ja vakuutusyhtiöt haluavat ohjata vahinkoa kärsineitä kumppaneille hoitoon tehokkaammin. Kumppanien käyttämisestä loukkaantuneen hoidossa hyötyy sekä asiakas että vakuutusyhtiö. Kumppanihoitolaitosyhteistyötä on tutkittu ilmiön tuoreuden vuoksi hyvin vähän, joten tutkimukselle oli tarvetta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että loukkaantunut hakeutuu hoitoon kumppanille. Tekijät jaettiin kahteen eri osa-alueeseen: vakuutusyhtiön prosessin taustalla oleviin tekijöihin ja loukkaantuneen taustalla oleviin tekijöihin. Tämän lisäksi tutkittiin sitä, että kuinka suuri osa asiakkaista kävi hoidossa kumppanilla tutkimuksen kohteena olevassa yhtiössä. Tutkimus kohdentui liikennevahingossa loukkaantuneisiin ja heidän käyttäytymiseen.
Aihetta lähestytään liikenteen henkilökorvauksien ja kuluttajakäyttäytymisen teorioiden kautta. Liikenteen henkilökorvauksista ei ole olemassa akateemista teoreettista tutkimusta, mutta näkemys liikenteen henkilökorvausprosessin kulusta luotiin lainsäädännön kautta. Kuluttajakäyttäytymisestä tarkasteluun otettiin kuluttajan päätöksentekoon liittyvä teoreettinen tausta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olevan yrityksen vahinkojärjestelmistä. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö- testin ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että liikenteen henkilökorvausasiakkaista suurin osa ei käynyt hoidossa kumppanilla. Jotta asiakkaat kävisivät enemmän hoidossa kumppanilla, vakuutusyhtiön tulisi pystyä tekemään ratkaisu henkilövahingon korvattavuudesta nopeammin ja oltava asiakkaaseen yhteydessä puhelimitse. Yhtenä vaihtoehtona nopeampiin ratkaisuihin olisi telematiikan hyödyntäminen. Tutkimuksessa todettiin myös, että mikäli asiakas oli hakenut tietoa hoitopaikasta vakuutusyhtiöstä, oli erittäin todennäköistä, että hän hakeutui hoitoon kumppanille. Myös iällä, asuinpaikalla ja vammojen vakavuudella oli vaikutusta asiakkaan hoitolaitosvalintaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että loukkaantunut hakeutuu hoitoon kumppanille. Tekijät jaettiin kahteen eri osa-alueeseen: vakuutusyhtiön prosessin taustalla oleviin tekijöihin ja loukkaantuneen taustalla oleviin tekijöihin. Tämän lisäksi tutkittiin sitä, että kuinka suuri osa asiakkaista kävi hoidossa kumppanilla tutkimuksen kohteena olevassa yhtiössä. Tutkimus kohdentui liikennevahingossa loukkaantuneisiin ja heidän käyttäytymiseen.
Aihetta lähestytään liikenteen henkilökorvauksien ja kuluttajakäyttäytymisen teorioiden kautta. Liikenteen henkilökorvauksista ei ole olemassa akateemista teoreettista tutkimusta, mutta näkemys liikenteen henkilökorvausprosessin kulusta luotiin lainsäädännön kautta. Kuluttajakäyttäytymisestä tarkasteluun otettiin kuluttajan päätöksentekoon liittyvä teoreettinen tausta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olevan yrityksen vahinkojärjestelmistä. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö- testin ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että liikenteen henkilökorvausasiakkaista suurin osa ei käynyt hoidossa kumppanilla. Jotta asiakkaat kävisivät enemmän hoidossa kumppanilla, vakuutusyhtiön tulisi pystyä tekemään ratkaisu henkilövahingon korvattavuudesta nopeammin ja oltava asiakkaaseen yhteydessä puhelimitse. Yhtenä vaihtoehtona nopeampiin ratkaisuihin olisi telematiikan hyödyntäminen. Tutkimuksessa todettiin myös, että mikäli asiakas oli hakenut tietoa hoitopaikasta vakuutusyhtiöstä, oli erittäin todennäköistä, että hän hakeutui hoitoon kumppanille. Myös iällä, asuinpaikalla ja vammojen vakavuudella oli vaikutusta asiakkaan hoitolaitosvalintaan.