Pääomien ilmeneminen kotoutumiskoulutuksessa. Inhimillinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen pääoma kotoutumiskoulutuksessa

Abstract

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka vahvana ajatuksena on universalismi. Siihen pohjaa myös kotoutujien integraatio, jota lähestyn John W. Berryn akkulturaatioteorian strategiana. Kotoutujina maahanmuuttajat voivat tulla osallisiksi työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Nämä tähtäävät kotoutujan osallisuuteen yhteiskunnasta työllistymisen kautta. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen toteutus pohjaa opetushallituksen hyväksymään velvoittavaan opetussuunnitelmaan. Se on aikuiskoulutusta, jossa tuetaan valmiuksien ja resurssien kasvamista työn tai jatkokoulutuspaikan saamiseksi. Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten inhimillinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen pääoma ilmenevät kotoutujan työllistymisen tavoittelemisessa kotoutumiskoulutuksessa. Tutkimusmetodologiani on etnografia. Tutkimustehtävä nousi etnografian osallistuvaan havainnointiin perustuvan kenttätyön ja sen pohjalta nousevan teoreettisen ymmärryksen synteesinä. Pääoman käsitteissä kiinnityn erityisesti Pierre Bourdieun sekä Mark S. Granovetterin näkemyksiin. Etnografiani paikallistui Uudenmaan ELY-keskuksen alueella olevan koulutuksenjärjestäjän kotoutumiskoulutukseen. Pääasiallisen aineistoni sain osallistuvasta havainnoinnista, jonka taltioin kenttäpäiväkirjaksi. Tämä täydentyi 10 tutkimushaastattelun avulla, joista neljä tein kotoutujille, kolme opettajille ja kolme muulle henkilöstölle. Aineistoni täydentyi lisäksi kenttäpäiväkirjaan sanoittamani valokuva-aineiston avulla.

Kotoutumiskoulutus nauttii sekä kotoutujien että henkilökunnan arvostusta. Kotoutujille sen symbolinen arvo on merkittävä. Opettajat korostavat kotoutujien arvostaman inhimillisen pääoman, kielitaidon, rinnalla kulttuurisen pääoman merkitystä. Työharjoittelu on selkeä työkalu pääomien kerryttämiseksi silloinkin, kun se ei vastaa kotoutujan omaa ammatillista kokemusta tai toivetta. Lähihoitajan työhön kannustetaan. Ihmisten välille muodostuu siteitä, joita Granovetter lajitteli muun muassa ajankäytön ja intensiteetin perusteella vahvoiksi, heikoiksi ja poissaoleviksi siteiksi. Kotoutujalle pääomien kannalta heikot siteet ovat merkittäviä. Erityisesti opettaja toimii siltana tulomaan pääomiin oman habituksensa kautta. Alkuvaiheen kotoutujilla vahvat siteet ovat suvun piiristä. Kotoutujat kaipaavat kiirettä symboloimaan osallisuutta. Henkilöstö nauttii kotoutujan taholta moni-ilmeistä, myös pakotettua, luottamusta. Opettajan symbolinen asema ja instituution suoma luottamus mahdollistavat myös yhteiskunnan ja samalla kotoutumiskoulutuksen arvojen vastaista aktiivista opettamista, jonka nimeän tutkielmassani kontrapääomaksi. Sukupuolten välinen tasa-arvo puolestaan on asia, jota opetuksessa lähestytään liian hienovaraisesti ja integroidusti. Asian sisäistämiseksi tarvitaan nykyistä selkeämpää ja rohkeampaa painotusta. Koulutus kilpailutusjärjestelmän kautta aiheuttaa kenttään jännitteisyyttä ja ehkäisee yhteistyötä sekä sisällön kehittämistä.