Sosiaalityön johtajien näkemyksiä toimeentulotuen menojen hallinnasta
Tuominen-Tolonen, Marju (2016)
2016
Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Human Services
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602021143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602021143
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee sosiaalityön johtajien näkemyksiä toimeentulotuen menojen hallinnassa käytetyistä keinoista. Lisäksi tarkastellaan, mitä johtamistaitoja he kokevat käyttävänsä päätöksenteon pohjana. Kiinnostus kohdistuu myös heidän käsityksiinsä toimeentulotuen tulevaisuudesta sekä suhtautumiseensa Kela-muutokseen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyessä sosiaalitoimistosta Kelalle 1.1 2017.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta eri puolella Suomea asuvaa sosiaalityön johtajaa. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluna käyttäen menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä. Temaattisen analyysin avulla pyrittiin löytämään aineistosta tärkeät teemat ja muodostamaan niistä johdonmukainen kuvaus.
Sosiaalityön johtajien näkemyksen mukaan tärkein toimeentulotuen menojen hallinnan keino ovat kunnassa laaditut toimeentulotuen sisäiset ohjeet. Sisäisten ohjeiden nähdään toimivan sosiaalityöntekijöiden tukena päätöksenteossa. Ohjeiden nähdään auttavan myös asiakkaiden tasapuolisemmassa kohtelussa työntekijöiden sitoutuessa sovittuihin toimeentulotuen myöntämisperusteisiin.
Sosiaalityön johtajat kokevat johtamistyylinsä perustuvan kokemusperäiseen, alakohtaiseen substanssiosaamiseen. Päätöksenteon pohjana toimii oma ammatillinen kokemus (arkiteoria), eivät niinkään johtamismallit tai teoriat.
Toimeentulotuen maksatuksen siirtymisen Kelaan koetaan tasavertaistavan asiakkaiden asemaa, koska kuntien väliset erot myöntämisperusteissa poistuvat. Siirron nähdään myös vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä, koska sosiaalitoimistossa asiointia vierastavat saattavat rohkaistua hakemaan toimeentulotukea Kelalta. Huolta sosiaalityön johtajissa herättää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ohjautuminen Kelasta sosiaalitoimeen täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen saamiseksi. Kunnan menojen uskotaan kasvavan myönnetyn täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrän kasvun vuoksi. Työntekijöiden osalta toimeentulotuen siirron Kelalle nähdään vapauttavan resursseja varsinaiseen aikuissosiaalityön tekemiseen. Sosiaalityön johtajat kaipaavat valtakunnallista päättäjätasolle yltävää keskustelua Kela-muutosta koskien. Kriittinen keskustelu aiheesta puuttuu lähes kokonaan.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta eri puolella Suomea asuvaa sosiaalityön johtajaa. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluna käyttäen menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä. Temaattisen analyysin avulla pyrittiin löytämään aineistosta tärkeät teemat ja muodostamaan niistä johdonmukainen kuvaus.
Sosiaalityön johtajien näkemyksen mukaan tärkein toimeentulotuen menojen hallinnan keino ovat kunnassa laaditut toimeentulotuen sisäiset ohjeet. Sisäisten ohjeiden nähdään toimivan sosiaalityöntekijöiden tukena päätöksenteossa. Ohjeiden nähdään auttavan myös asiakkaiden tasapuolisemmassa kohtelussa työntekijöiden sitoutuessa sovittuihin toimeentulotuen myöntämisperusteisiin.
Sosiaalityön johtajat kokevat johtamistyylinsä perustuvan kokemusperäiseen, alakohtaiseen substanssiosaamiseen. Päätöksenteon pohjana toimii oma ammatillinen kokemus (arkiteoria), eivät niinkään johtamismallit tai teoriat.
Toimeentulotuen maksatuksen siirtymisen Kelaan koetaan tasavertaistavan asiakkaiden asemaa, koska kuntien väliset erot myöntämisperusteissa poistuvat. Siirron nähdään myös vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä, koska sosiaalitoimistossa asiointia vierastavat saattavat rohkaistua hakemaan toimeentulotukea Kelalta. Huolta sosiaalityön johtajissa herättää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ohjautuminen Kelasta sosiaalitoimeen täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen saamiseksi. Kunnan menojen uskotaan kasvavan myönnetyn täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrän kasvun vuoksi. Työntekijöiden osalta toimeentulotuen siirron Kelalle nähdään vapauttavan resursseja varsinaiseen aikuissosiaalityön tekemiseen. Sosiaalityön johtajat kaipaavat valtakunnallista päättäjätasolle yltävää keskustelua Kela-muutosta koskien. Kriittinen keskustelu aiheesta puuttuu lähes kokonaan.