Me tahdoimme yhdessä - Interpersonaalisen kampanjoinnin keinot ja suostuttelun strategiat Tasa-arvoinen avioliittolaki -kansalaisaloitteen läpiviemiseksi perustetussa Tahdon2013-kampanjassa
Meriläinen, Terhi (2016)
Meriläinen, Terhi
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602021140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602021140
Tiivistelmä
Tasa-arvoinen avioliittolaki -kansalaisaloite on Suomen ensimmäinen eduskunnassa läpi mennyt kansalaisaloite. Tutkielma tarkastelee kansalaisaloitteen läpiviemiseksi perustettua Tahdon2013-kampanjaa ja kampanjassa toimineiden henkilöiden käyttämiä kampanjoinnin keinoja ja suostuttelun strategioita. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kampanja onnistui vaikuttamaan julkisen mielipiteen muutokseen ja kansanedustajien äänestyspäätökseen.
Aineisto kerättiin haastattelemalla kampanjassa aktiivisesti toimineita henkilöitä. Haastattelut jaettiin aineistolähtöisesti teemoihin, joista ensimmäinen tarkastelee kampanjassa käytettyjä interpersonaalisia viestintätekoja ja toinen paneutuu kampanjassa käytettyihin suostuttelun strategioihin. Tutkielma rakentuu aineistolähtöisesti siten, että teoriatausta limittyy suoraan aineistosta nouseviin tuloksiin.
Kampanja-aktiivit tekivät kampanjaa näkyväksi sosiaalisen median, median ja kampanjassa toimineiden henkilöiden verkostojen kautta kuin myös tapaamalla kansanedustajia ja kansalaisia. Kampanja onnistui vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen avoimella ja positiivisella läsnäololla sekä antamalla halukkaille mahdollisuuden osallistua kampanjan tekemiseen. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskusteluosapuolen mielipiteeseen pyrittiin vaikuttamaan luomalla ajatusta tasa-arvoisen avioliittolain kannatuksen yleisyydestä ja kohdistamalla sanoma kullekin kuulijalle. Myös altruistiset vetoomukset ja suostuttelijasta annettava vaikutelma toimivat keskusteluissa vaikuttamisen keinoina. Osa aineistossa ilmenneistä suostuttelun strategioista kohdistui vastustuksen vähentämiseen. Vastustusta kampanja-aktiivit pyrkivät vähentämään hälventämällä keskusteluosapuolen aiheeseen liittyviä huolia, rakentamalla luottamusta, keskustelemalla ja tarjoamalla vasta-argumentteja keskusteluosapuolen esittämiin argumentteihin.
Aineisto kerättiin haastattelemalla kampanjassa aktiivisesti toimineita henkilöitä. Haastattelut jaettiin aineistolähtöisesti teemoihin, joista ensimmäinen tarkastelee kampanjassa käytettyjä interpersonaalisia viestintätekoja ja toinen paneutuu kampanjassa käytettyihin suostuttelun strategioihin. Tutkielma rakentuu aineistolähtöisesti siten, että teoriatausta limittyy suoraan aineistosta nouseviin tuloksiin.
Kampanja-aktiivit tekivät kampanjaa näkyväksi sosiaalisen median, median ja kampanjassa toimineiden henkilöiden verkostojen kautta kuin myös tapaamalla kansanedustajia ja kansalaisia. Kampanja onnistui vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen avoimella ja positiivisella läsnäololla sekä antamalla halukkaille mahdollisuuden osallistua kampanjan tekemiseen. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskusteluosapuolen mielipiteeseen pyrittiin vaikuttamaan luomalla ajatusta tasa-arvoisen avioliittolain kannatuksen yleisyydestä ja kohdistamalla sanoma kullekin kuulijalle. Myös altruistiset vetoomukset ja suostuttelijasta annettava vaikutelma toimivat keskusteluissa vaikuttamisen keinoina. Osa aineistossa ilmenneistä suostuttelun strategioista kohdistui vastustuksen vähentämiseen. Vastustusta kampanja-aktiivit pyrkivät vähentämään hälventämällä keskusteluosapuolen aiheeseen liittyviä huolia, rakentamalla luottamusta, keskustelemalla ja tarjoamalla vasta-argumentteja keskusteluosapuolen esittämiin argumentteihin.