Primary-Care-Based Episodes of Care and their Costs in a Three-Month Follow-Up in Finland
Heinonen, Johanna (2015)
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601281137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601281137
Kuvaus
Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Scandinavian Journal of Primary Health Care, Volume 33, Issue 4, 2015, pages 283-290, DOI: 10.3109/02813432.2015.1114352
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Suomessa terveyskeskusvastaanotolla käyneiden potilaiden ICPC-2 -luokiteltuja hoitoepisodeja, niihin liittyvää resurssien käyttöä ja niistä aiheutuvia terveydenhuollon suoria kustannuksia.
Tutkimus on prospektiivinen monitorointitutkimus liittyen Vaikuttava Terveysasema -hankkeeseen. 622 potilasta rekrytoitiin tutkimukseen kolmelta eri terveysasemalta Pirkanmaalta vastaanottokäynnin yhteydessä yhden viikon aikana vuonna 2011. Potilaille laadittiin kyselylomakkeet, joissa tiedusteltiin mm. sosioekonomisia tietoja, koettua terveydentilaa ja toimintakykyä, sekä arviota hoidon vaikuttavuudesta.
Tutkimuspotilaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon resurssien käyttö selvitettiin kolmen kuukauden ajalta potilastietojärjestelmästä. Resurssien käyttö arvotettiin palvelun tuottajan vuoden 2012 kustannuksilla.
Keskimäärin yhdellä potilaalla oli kolmen kuukauden seuranta-ajalla 1,22 hoitoepisodia. Potilaiden ominaisuudet ja resurssien käyttö erosivat ryhmien välillä. Suurin episodiryhmä oli ICPC-2 -luku L eli Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (17 %). Tavallisin (8 %) yksittäinen episodi oli ylähengitystieinfektio. Keskimäärin hoitoepisodi maksoi kolmen kuukauden ajalla 389,56 euroa (keskivirhe 61,11) ja mediaani 165,00 euroa (kvartiilivälin pituus 118,46 288,56). Keskimäärin kalleimmat (909,85 euroa) hoitoepisodit olivat ICPC-2 -luvussa K eli 'Verenkiertoelimet'. Samassa ryhmässä oli myös kallein yksittäinen episodi, jonka hinta oli 32 545,56 euroa. Kallein prosentti hoitoepisodeista kattoi yhteensä 36 % hoitoepisodikustannuksista.
Potilaiden ominaisuudet, resurssien käyttö ja kustannukset erosivat ICPC-2 -lukujen välillä, mikä voitaisiin ottaa huomioon suunnitellessa palveluiden tuottamista ja hinnoittelua. Tulevaisuuden tutkimuksiin tulisi saada tarkemmat diagnoosit, isompi aineisto ja pidemmät seuranta-ajat.
Tutkimus on prospektiivinen monitorointitutkimus liittyen Vaikuttava Terveysasema -hankkeeseen. 622 potilasta rekrytoitiin tutkimukseen kolmelta eri terveysasemalta Pirkanmaalta vastaanottokäynnin yhteydessä yhden viikon aikana vuonna 2011. Potilaille laadittiin kyselylomakkeet, joissa tiedusteltiin mm. sosioekonomisia tietoja, koettua terveydentilaa ja toimintakykyä, sekä arviota hoidon vaikuttavuudesta.
Tutkimuspotilaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon resurssien käyttö selvitettiin kolmen kuukauden ajalta potilastietojärjestelmästä. Resurssien käyttö arvotettiin palvelun tuottajan vuoden 2012 kustannuksilla.
Keskimäärin yhdellä potilaalla oli kolmen kuukauden seuranta-ajalla 1,22 hoitoepisodia. Potilaiden ominaisuudet ja resurssien käyttö erosivat ryhmien välillä. Suurin episodiryhmä oli ICPC-2 -luku L eli Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (17 %). Tavallisin (8 %) yksittäinen episodi oli ylähengitystieinfektio. Keskimäärin hoitoepisodi maksoi kolmen kuukauden ajalla 389,56 euroa (keskivirhe 61,11) ja mediaani 165,00 euroa (kvartiilivälin pituus 118,46 288,56). Keskimäärin kalleimmat (909,85 euroa) hoitoepisodit olivat ICPC-2 -luvussa K eli 'Verenkiertoelimet'. Samassa ryhmässä oli myös kallein yksittäinen episodi, jonka hinta oli 32 545,56 euroa. Kallein prosentti hoitoepisodeista kattoi yhteensä 36 % hoitoepisodikustannuksista.
Potilaiden ominaisuudet, resurssien käyttö ja kustannukset erosivat ICPC-2 -lukujen välillä, mikä voitaisiin ottaa huomioon suunnitellessa palveluiden tuottamista ja hinnoittelua. Tulevaisuuden tutkimuksiin tulisi saada tarkemmat diagnoosit, isompi aineisto ja pidemmät seuranta-ajat.