Nuorisotakuutoimijoiden Internetin ja sosiaalisen median työkäyttö Pirkanmaalla

Abstract

Internetin verkkopalveluiden ja sosiaalisen median ohjelmistojen työkäyttö arkipäiväistyy kehittyneiden tietoverkkojen ja laitteiden takia. Parhaimmillaan niiden työkäyttö edistää ammatillista tiedonhakua ja viestintää, vuorovaikutusta eri sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa fyysisestä sijainnista riippumatta sekä oman organisaation palveluista ja tapahtumista tiedottamista verkon välityksellä.

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli kartoittaa pirkanmaalaisten nuorisotakuutoimijoiden Internetin verkkopalveluiden ja sosiaalisen median ohjelmistojen työkäyttöä sekä selvittää niiden käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimustarpeen taustalla oli kaksi projektia (Seutunuotta ja Takuulla Tekemistä!), joiden yhtenä päätavoitteena oli edistää alueen nuorisotakuutoimijoiden verkkoviestintää. Tästä kuvailevasta tapaustutkimuksesta saatuja tuloksia on hyödynnetty projektien loppuraporteissa suositusten muodossa tulevaisuuden toimintoja varten.

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2014. Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin 250:lle alueen nuorisotakuutoimijalle, joista 73 vastasi kyselyyn. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja tulokset esitetään taulukoiden avulla.

Kyselylomakkeeseen vastanneista verkkopalveluita ja sosiaalista mediaa käyttää työtehtävissä 78 %, joista 44 % vähintään kerran viikossa. Työkäytön kolme suosituinta palvelua olivat Facebook, Youtube ja Lync (videoneuvotteluohjelmisto). Yleisimmät käyttötarkoitukset olivat tiedon etsiminen, oman organisaation palveluista tiedottaminen ja mainostaminen sekä viestintä asiakkaiden kanssa.

Suurin osa (88 % )vastaajista suhtautui myönteisesti verkkopalveluiden ja sosiaalisen median työkäyttöön, mutta 40 % koki osaavansa hyödyntää niitä heikosti. Suurin osa vastaajista koki, että verkkopalveluiden ja sosiaalisen median käytöstä on hyötyä työviestinnässä ja se edistää eri tahojen välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa.

Kaksi suurinta haastetta verkon työkäytölle olivat useat viestintäkanavat ja ajanpuute. Ongelmallista vastaajien mukaan oli myös yhteisten pelisääntöjen ja selkeiden ohjeiden puuttuminen sekä kannustuksen vähyys.

Tutkimuksen tulosten pohjalta muodostetussa onnistuneen verkkoläsnäolon mallissa on esitetty osa-alueita, jotka edistävät verkkopalveluiden ja sosiaalisen median ohjelmistojen työkäyttöä. Digitaalisen sisällön jakaminen sekä verkkopalveluiden ja sosiaalisen median työkäyttö tulisi nähdä osana normaalia työtä ja siihen olisi varattava tarvittavat aika-, väline- ja koulutusresurssit.