Listaamattoman osakeyhtiön hyvä hallitustyöskentely
Peltomäki, Hanna (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601231107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601231107
Tiivistelmä
Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) mukaan jokaisessa osakeyhtiössä tulee olla hallitus. Liiketoimintaympäristön nopea ja jatkuva kehittyminen luo organisaatioille paineita saada kaikki rajalliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä, jotta kyetään vastaamaan kilpailuun joustavasti ja tehokkaasti. Yhtenä osakeyhtiöiden keskeisistä menestystekijöistä nähdään hyvä hallitus, joka pystyy lainsäädännöllisten minimitehtäviensä lisäksi luomaan yhtiön osakkeenomistajille ja yhtiölle itselleen lisäarvoa.
Viime vuosien aikana huomio listayhtiöiden ohella on kohdistunut myös listaamattomien osakeyhtiöiden hallituksia ja niiden työskentelyä kohtaan. Tätä huomiota on varmasti herätelleet julkisuuteen päätyneet ongelmat osakeyhtiöissä, joiden kautta myös hallituksen relevantti rooli yhtiön toiminnan suunnannäyttäjänä ja valvojana on tunnustettu. Keskusteluihin on noussut aiempaa enemmän corporate governancen merkitys. Suomen kielelle täysin vakiintunutta käännöstä termille ei ole, mutta yhtenä hyvänä vaihtoehtona nähdään yhtiön hyvä hallintotapa. Tässä tutkielmassa yhtiön hyvää hallintotapaa lähestytään hallitustyön näkökulmasta.
Osakeyhtiölaissa on hallitukselle määritelty vastuu huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (OYL 6:2), jota kutsutaan myös hallituksen yleistoimivallaksi. Tutkielmassa keskitytään hyvään hallitustyöskentelyyn yleistoimivallan puitteissa. Hyvän hallitustyöskentelyn määritelmä ei kuitenkaan täysin tule selitetyksi osakeyhtiölain säännöksin, joten tässä tutkielmassa perehdytään hyvän hallitustyöskentelyn selvittämiseen.
Tutkielmaa lähestytään sekä juridisesta että strategisesta näkökulmasta käyttäen lainoppia ja liiketaloustiedettä. Taustalla vaikuttaa lisäksi päämiesagenttiteoria, joka avaa omistajien ja operatiivisen johdon suhdetta. Hallituksen toimintaan vaikuttavat monet tilannetekijät, kuten omistusrakenne, toimiala, elinkaaren vaihe ja yhtiön koko. Kaikenkokoisten yhtiöiden tilanteessa voidaan kuitenkin nähdä merkityksellisenä pohtia hallitustyötä ja sen jäseniä siitä näkökulmasta, kuinka nämä tukevat yhtiön ja sen omistajien liiketoiminnallisia tulevaisuuden tavoitteita.
Viime vuosien aikana huomio listayhtiöiden ohella on kohdistunut myös listaamattomien osakeyhtiöiden hallituksia ja niiden työskentelyä kohtaan. Tätä huomiota on varmasti herätelleet julkisuuteen päätyneet ongelmat osakeyhtiöissä, joiden kautta myös hallituksen relevantti rooli yhtiön toiminnan suunnannäyttäjänä ja valvojana on tunnustettu. Keskusteluihin on noussut aiempaa enemmän corporate governancen merkitys. Suomen kielelle täysin vakiintunutta käännöstä termille ei ole, mutta yhtenä hyvänä vaihtoehtona nähdään yhtiön hyvä hallintotapa. Tässä tutkielmassa yhtiön hyvää hallintotapaa lähestytään hallitustyön näkökulmasta.
Osakeyhtiölaissa on hallitukselle määritelty vastuu huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (OYL 6:2), jota kutsutaan myös hallituksen yleistoimivallaksi. Tutkielmassa keskitytään hyvään hallitustyöskentelyyn yleistoimivallan puitteissa. Hyvän hallitustyöskentelyn määritelmä ei kuitenkaan täysin tule selitetyksi osakeyhtiölain säännöksin, joten tässä tutkielmassa perehdytään hyvän hallitustyöskentelyn selvittämiseen.
Tutkielmaa lähestytään sekä juridisesta että strategisesta näkökulmasta käyttäen lainoppia ja liiketaloustiedettä. Taustalla vaikuttaa lisäksi päämiesagenttiteoria, joka avaa omistajien ja operatiivisen johdon suhdetta. Hallituksen toimintaan vaikuttavat monet tilannetekijät, kuten omistusrakenne, toimiala, elinkaaren vaihe ja yhtiön koko. Kaikenkokoisten yhtiöiden tilanteessa voidaan kuitenkin nähdä merkityksellisenä pohtia hallitustyötä ja sen jäseniä siitä näkökulmasta, kuinka nämä tukevat yhtiön ja sen omistajien liiketoiminnallisia tulevaisuuden tavoitteita.