Äitien kokemuksia keskosvauvan imetyksestä

Abstract

Pro gradu-tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty käsikirjoitus: Äitien kokemuksia keskosvauvan imetyksestä (Myllymaa K, Ikonen R, Aho AL & Kaunonen M). Tutkielman toinen osa on yhteenveto-osa empiirisen tutkimuksen luotettavuudesta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia keskosvauvan imetyksestä vastasyntyneiden teho-osastolla ja kotiutumisen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin Esteetön Imetys -projektissa yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n ja Kevyt -keskosvanhempien yhdistyksen kanssa. Aineisto kerättiin teemakyselyllä, johon pääsi Internet-linkin kautta sosiaalisessa mediassa. Vastaajina olivat keskosvauvojen äidit (n=127). Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysilla.

Äidit kokivat keskosvauvan imetyksen sairaalassa ja kotiutumisen jälkeen merkityksellisenä, vauvalähtöisenä ja haasteellisena. Imetyksen merkityksellisyyteen liittyi äitien kokemus imetyksestä keskeisenä asiana vauvan voinnille ja imetys myönteisenä kokemuksena. Imetyksen vauvalähtöisyyteen liittyi äitien pyrkiminen imetyksen onnistumiseen ja vauvan tarpeista lähtevä imetys. Imetyksen haasteellisuuteen sisältyi äitien kokemus imetyshaasteiden liittymisestä äitiin ja vauvaan, sairaalaympäristöön ja imetyksen toteutumiseen. Tutkimuksen tulokset antavat hoitohenkilökunnalle tietoa äitien kokemuksista ja tuentarpeista keskosvauvan imetyksessä. Tieto auttaa henkilökuntaa valmistamaan keskosvauvojen äitejä imetyksen haastavuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niissä aiheissa, jotka äidit kokevat suurimpina haasteinaan. Äidit kokevat imetyksen tärkeäksi ja pyrkivät onnistumaan siinä, mutta ilman tukea ja ohjausta he saattavat lopettaa imetyksen sen haastavuuden vuoksi.

Laadullisen tutkimuksen keskeiset luotettavuuden kriteerit ovat uskottavuus, vahvistettavuus, refleksiivisyys, siirrettävyys ja aitous. Tässä empiirisessä tutkimuksessa luotettavuuden kriteerit toteutuivat hyvin ja niihin kiinnitettiin huomiota koko tutkimusprosessin ajan; valmistelu, analysointi- ja raportointivaiheessa. Induktiivisen sisällönanalyysin käyttäminen tutkimustulosten analysoimisessa oli perusteltua, sillä pyrkimyksenä oli saada ymmärrystä tutkimukseen osallistuvien äitien kokemuksista heidän näkökulmastaan käsin. Tutkimusaineistoa käsiteltiin luottamuksellisesti ja sen suojauksesta huolehdittiin asianmukaisesti. Tutkimuksessa uskottavuutta vahvistaa riittävän suuri kohderyhmä ja tutkimuskysymyksen kannalta rikas aineisto. Samat kokemukset toistuivat vastauksista, joten aineisto oli sisällöllisesti riittävä ja yhdenmukainen. Tutkimuksen uskottavuutta ja aitoutta lisäsi analyysin etenemisen tarkka kuvaaminen ja alkuperäisilmaisut, jotta lukija voi seurata tehtyjä tulkintoja. Tutkijavaikutus pyrittiin minimoimaan palaamalla alkuperäisilmaisuihin analyysin edetessä ja reflektoimalla analyysia ja tuloksia tutkimusryhmässä. Tutkimuksen luotettavuutta heikentää se, että tutkijalla ei ollut mahdollisuutta esittää osallistujille tarkentavia kysymyksiä.