Miten markkinoistuminen lävistää lastensuojelua? Sosiaalityöntekijöiden arkikokemuksia tavoittamassa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on markkinoistuminen lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Markkinoistumisen ilmiöitä on tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten ne näyttäytyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijän arkityössä. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä:

1. Millaisin ilmiöin markkinoistuminen konkretisoituu lastensuojelun sosiaalityöntekijän arjessa? 2. Millaisia seurauksia markkinoistumisella on lastensuojelun sosiaalityölle?

Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii julkisen sektorin markkinoistuminen ja New Public Management, joka pyrkii markkinaehtoisten ajattelutapojen ja käytäntöjen juurruttamiseen kaikkeen julkiseen toimintaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljän keskisuuren pääkaupunkiseudun kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastatteluilla ja aineiston analyysi tapahtui teema-analyysin keinoin. Aineiston lukua ja tulkintaa ohjaavana välineenä on toiminut Dorothy E. Smithin kehittämä muoto institutionaalisesta etnografiasta. Institutionaalinen etnografia nostaa tarkastelun kohteeksi sosiaalityöntekijöiden kokemusten taustalla olevat näkymättömät institutionaaliset ja yhteiskunnalliset hallinnan suhteet ja käytännöt.

Tutkimustulokset osoittavat, että markkinoistumisen merkittävin konkretisoituminen arjessa on tapahtunut sosiaalityöntekijöiden ajankäytön tehostumisessa ja työn sisällöllisissä muutoksissa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän päivittäistä työajan käyttöä hallitsevat erilaiset normatiiviset ohjeet ja selontekovaatimukset, joilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan dokumentoinnin ja tuloksellisuuden vaatimuksia. Ohuet, heikot tai toimimattomat peruspalvelut yhdistettynä niukkenevan kuntatalouden aiheuttamaan ostopalveluiden käytön kiristymiseen ovat aiheuttaneet lastensuojelun sosiaalityössä eettisesti vaikeita tilanteita, jossa asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita tai palveluita joudutaan valikoimaan hinnan mukaan.

Tutkimustulosten valossa lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän ammattitaidon käyttömahdollisuudet ovat kapeutuneet ja menetelmien käyttö työssä on hankaloitunut. Markkinoistumisen seurauksena asiakkaan ja sosiaalityöntekijän luottamuksellisen suhteen rakentuminen näyttää vaikeutuneen organisatoristen ja työn sisällöllisten muutosten vuoksi. Asiakastapaamisten määrän väheneminen on johtanut sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisen suhteen ohenemiseen. Tutkimus osoittaa, että lastensuojelun sosiaalityössä työn suunnittelulle, reflektoinnille ja asiakkaan kohtaamiselle ei ole tilaa, mistä johtuen työstä on muodostunut monelta osin pinnallista, suunnittelematonta ja kriisitilanteisiin painottuvaa. Samalla asiakastyö näyttää muuttuneen pistemäiseksi ja eettisiä jännitteitä tuottavaksi.

ABSTRACT

The purpose of this research is to examine the phenomena of marketization in the context of child protection. In this research it is examined, how marketization appears in an everyday work of child protection social workers. The research initiative was guided by two questions:

1. How marketization can be seen in an everyday life of child protection social workers? 2. What kinds of consequences marketization influences to child protection social work.

The theoretical framework of this research is based on public sector marketization and New Public Management. The data was gathered through focus group interviews of child protection social workers, who worked in municipalities of the four medium-sized metropolitan areas. The data was analyzed by using thematic analysis. Institutional ethnography, developed by Dorothy E. Smith, served a tool for analyzing and interpreting the data. In interpretations the focus was on child protection social workers experiences of the underlying invisible institutional and social management relations and practices.

The results show that the most important influence of marketization in child protection social workers everyday work is to intensification of work and on contents of the amendments. Child protection social worker's daily working time is dominated by the use of different normative guidelines and reporting requirements, like requirements of documentation and effectiveness. Thin, weak or non-functioning basic services, combined with scarcer municipal finances, caused by tightening of the use of outsourced services, have caused child protection social workers ethically difficult situations, where customers do not get the services they need, or services must have been to choose by price.

This research shows that possibilities of using professional skills in child protection social work are overly narrow, and the use of different methods in work has become more difficult. As a result of marketization, the building of trust in relationships between social workers and clients seems to have become more difficult due to changes in organizational and substantive work. A reduction in the number of customer meetings has led to thinning relationships between social workers and the clients. This research shows that child protection social workers do not have time to plan or reflect their work or encounter customers, which is why their work has become superficial and unplanned, and it is mainly focused on crisis situations. At the same time client work seems to have changed to ethical tensions productive single-point work, where long-term social work is hindered.