Yleisen kirjaston ja peruskoulujen yhteistyö - Kirjastonhoitajien ja opettajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä Louna-kirjastojen alueella

Abstract

Tämän tutkimuksen tekemistä on motivoinut Tampereen yliopistosta valmistumisen lisäksi vahvasti myös halu saada selville sellaista informaatiota, josta olisi jollekin taholle konkreettisesti hyötyä. Tämän pohjalta halusin tutkia yleisen kirjaston ja peruskoulujen yhteistyötä Lounais-Hämeessä ja löytää mahdollisesti uusia ideoita yhteistyön kehittämistä varten. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Forssan seudulle sijoittuvien Louna-kirjastojen alueella, millaisia yhteistoiminnan muotoja kirjaston ja koulujen väliseen yhteistyöhön tällä hetkellä kuuluu sekä millaisia näkemyksiä kirjastonhoitajilla ja opettajilla on yhteistyöstä ja sen kehittämisestä.

Aiempien ulkomaisten ja kotimaisten tutkimusten perusteella yhteistyötä on tehty vaihtelevassa määrin kirjastojen ja koulujen kesken. Ulkomaisissa tutkimuksissa yhteistyöllä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia oppilaiden akateemiseen menestymiseen. Lisäksi tutkimuksissa on usein havaittu, että yhteistyö on niin kirjastojen kuin koulujenkin osalta monesti koettu hyvin myönteisesti.

Tutkimukseni oli otteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelujen sisällön analyysiä. Louna-kirjastojen alueelta haastattelin viittä kirjastonhoitajaa sekä yhdeksää peruskoulun opettajaa, joista viisi oli alakoulun ja neljä yläkoulun opettajia. Tutkimuksessa ilmeni, että kirjastot ja koulut tekevät yhteistyötä niin lukuharrastuksen tukemisen kuin tiedonhallintataitojen opetuksen yhteydessä. Kirjavinkkaukset ja lukudiplomijärjestelmät ovat käytetyimmät yhteistyön tavat lukuinnostuksen herättämiseksi. Tiedonhallinnan opetuksen yhteydessä kirjastot tarjoavat sekä kirjastonkäytön että tiedon haun opetusta.

Tutkimuksen tulosten perusteella kirjastonhoitajat ja opettajat kokevat kirjaston ja koulujen yhteistyön myönteisesti ja he ovat valmiita lisäämään ja kehittämään yhteistyötä. Hyvin tärkeänä pidettiin yhteistyön kirjaamista opetussuunnitelmaan, jolloin toimintaan tulisi enemmän sitovuutta ja perusteita sen toteuttamiseen. Opetussuunnitelmayhteistyön lisäksi kehittämisessä tulee ottaa huomioon olemassa olevat resurssit, jotta työnmäärä säilyy kohtuullisena ja yhteistyö mielekkäänä.