Joululaulut soi ja lapset pukee jo haalareitaan #koska #lumi: Tutkimus koska x -rakenteen tulkinnasta

Abstract

Tutkimuksen kohteena on Suomessa vuonna 2013 yleistynyt lyhyt verbitön koska x -ilmaus. Tutkimusotsikkona on yksi autenttinen ilmauksen esiintymä, ja #-merkeistä voidaan päätellä sen esiintyneen Twitter-viestissä, joka on nopeaan ja tiiviiseen viestintään kehitetty sosiaalisen median palvelu. Ilmaus on levinnyt laajalle nimenomaan sosiaalisessa mediassa ja alun perin epävirallisissa kirjoitetun puhekielen tyyppisissä yhteyksissä. Rakennetta on kuitenkin käytetty myös painetun median julkaisuissa ja jopa uutisotsikoissa, joten sen käyttöala laajenee jatkuvasti.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miksi ja millä tavoin lyhyt verbitön koska x -rakenne on ymmärrettävä ja mitä se mahdollisesti viestii. Tutkimuskysymyksiä on kolme: millä tavalla koska x -rakenteen ymmärrettävyys on analysoitavissa, mikä kaikki vaikuttaa koska x -rakenteen tulkintaan ja kuinka ihmiset kuvailevat ymmärtämänsä viestin merkitystä. Aineistona tutkimukseen on kerätty 140 autenttisen esiintymän korpus sekä haastateltu 25:tä ihmistä. Korpuksesta on analysoitu rakenteen muotoa, mahdollista variaatiota ja sen vaikutusta ymmärrykseen. Haastatteluista on kerätty tietoa siitä, kuinka ihmiset rakenteen käytön ymmärtävät.

Tutkimusanalyysin teoriatukena on ollut kognitiivis-funktionaalinen kielitiede ja tarkemmin kognitiivinen kielentutkimus sekä konstruktiokielioppi. Näiden avulla on selvitetty, että koska x -rakenne on konstruktio, joka skeemarakenteensa kautta yhdistyy ihmisen kognitiossa sekä selittävään tai argumentoivaan koska-lauseeseen että käytettyjen sanojen avaamaan merkityskenttään. Merkityskenttä muotoutuu aina tilanteen mukaisesti. Tilanteessa viestin lähettäjän ja vastaanottajan on jaettava riittävä yhteinen kokemusmaailma, jotta viesti välittyy ymmärrettävänä ja viestistä avautuva merkityskenttä on koherentti. Konteksti-tietous ja yhteinen kokemus ovat siis avaimia viestin purkamiselle, ja vastaanottajan omat kokemukset yhdistävät viestin merkitykseensä. Viestillä haetaan laajan tulkinnan mahdolli-suutta, joka supistuu, jos koska-sanan jälkeen tulevaa osaa muokataan ja rajataan perusmuodosta taivutettuun tai useasanaisiin lausekkeisiin. Mitä enemmän konstruktion käytössä on materiaalia, sitä kapeammaksi tulkinta jää.

Huolimatta siitä, mitä mieltä viestin vastaanottaja on koska x -rakenteesta, jokainen pystyy kuitenkin tulkitsemaan viestin merkityksen, ja saman kontekstitiedon sisällä eri ihmiset tulkitsevat viestin samankaltaisesti. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko rakenne entuudestaan tuttu vai törmääkö siihen ensimmäistä kertaa. Tämä todistaa kielen kognitiivisen toimintamallin, jonka avulla tunnistettuaan tuttuja piirteitä ihminen pystyy tulkitsemaan uudenlaisia viestejä ja omaksumaan ne myös mahdollisesti omaan käyttöönsä riittävän toiston kautta. Kieli muuttuu skeemaoppimisen syklin kautta dynaamisesti, joten voi olla mahdollista, että myös koska x -rakenne muokkaa pysyvästi suomen kieltä. Rakenne on jo alkanut levitä muihin konjunktioihin ja erilaisiin sana-aineksiin, joten se on erittäin produktiivinen uusi suomen kielen rakenne.