Pelaamisen elinkaari : 1978-1985 syntyneiden pelihistoriaa Etelä-Pohjanmaalta
Nevala, Tuulia (2015)
2015
Master's Programme in Internet and Game Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111058
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111058
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa perehdytään peliteollisuuden kehityksen rinnalla lapsista aikuisiksi varttuneiden suomalaisten kokemuksiin pelien merkityksistä elämässä. Tutkielman tarkoitus on selvittää ja kuvata pelaamisen elinkaarta lapsuudesta aikuisuuteen. Pyrkimyksenä on ymmärtää, minkälaisia merkityksiä digitaalisilla peleillä ja niiden pelaamisella on elämänkaaren eri vaiheissa ja miten haastateltavat kokevat pelaamisessa vuosien varrella mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Tämä tutkielma tarjoaa inhimillisen näkökulman pelien ja pelilaitteiden historiankuvaan.
Tutkimusaineisto koostuu 15 teemahaastattelusta, jotka suoritettiin sähköpostin välityksellä vuoden 2014 syksyn aikana. Tutkimukseen osallistuneet haasteltavat ovat vuosien 1978-1985 välillä syntyneitä, lapsuudessaan Etelä-Pohjanmaalla asuneita henkilöitä. Aineistonkeruun hetkellä haastateltavat olivat siis 29-36-vuotiaita aikuisia. Haastattelut kerättiin niin kutsutun lumipallomenetelmän avulla kolmea avainhenkilöä käyttäen.
Aineiston analyysi toteutettiin grounded theory -menetelmää käyttäen, mikä mahdollisti syvällisen perehtymisen haastateltavien henkilökohtaisiin kokemuksiin. Aineistolähtöisen lähestymistavan pohjalta haastattelut teemoiteltiin, ja teemoista rakennettiin pelien käyttömahdollisuuksien sekä peleihin ja pelaamiseen liittyvien ihmissuhteiden näkökulmista yhtenäinen analyyttinen kokonaisuus.
Tutkielman tulosten perusteella digitaalisessa pelaamisessa ja peleihin liittyvässä toiminnassa on ollut monipuolisia sosiaalisuuden merkityksiä lapsuudesta aikuisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla lapsuuden pelaamisen ja sen ulkopuolisten toimintojen sosiaalisuutta tuki resurssien niukkuus, mutta sosiaalisuus oli merkittävässä asemassa myös nuoruuden nettipelaamisessa, ja on vielä aikuisuudessakin. Stereotyyppiä yksinäisestä tai sosiaalisesti eristäytyneestä pelaajasta ei löydy mistään pelaamisen elinkaaren vaiheesta.
Pelit ovat aiemman tutkimuksen mukaisesti myös tämän tutkielman tulosten perusteella kulttuuria aineistossa esiintyvien peleihin liittyvien merkitysten ja sosiaalisen toiminnan vuorovaikutuksen myötä. Tutkielmasta ei voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä pelikulttuurin määritelmästä, mutta tulokset täydentävät kokemuksellisen tiedon avulla kuvaa pelikulttuurista ja tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusten aiheita.
Pelaamisen elinkaaressa tapahtuu muutoksia pelimäärien, -tapojen ja -tavoitteiden suhteen nuoruudesta alkaen. Muutokset koetaan eri tavoin mutta erityisesti aikuisuudessa elämän kiireiden katsotaan yleisesti vähentävän pelaamista radikaalisti. Pelien merkitysten määrä elämässä ei kuitenkaan tutkielman tulosten perusteella riipu pelaamisen määrästä. Vaikka aikuisuudessa pelaaminen on vähentynyt lähes koko aineistossa, peleillä on aikaisempaa useampia merkityksiä esimerkiksi työelämässä, harrastuksissa ja tasapainoisessa arjessa.
Tutkimusaineisto koostuu 15 teemahaastattelusta, jotka suoritettiin sähköpostin välityksellä vuoden 2014 syksyn aikana. Tutkimukseen osallistuneet haasteltavat ovat vuosien 1978-1985 välillä syntyneitä, lapsuudessaan Etelä-Pohjanmaalla asuneita henkilöitä. Aineistonkeruun hetkellä haastateltavat olivat siis 29-36-vuotiaita aikuisia. Haastattelut kerättiin niin kutsutun lumipallomenetelmän avulla kolmea avainhenkilöä käyttäen.
Aineiston analyysi toteutettiin grounded theory -menetelmää käyttäen, mikä mahdollisti syvällisen perehtymisen haastateltavien henkilökohtaisiin kokemuksiin. Aineistolähtöisen lähestymistavan pohjalta haastattelut teemoiteltiin, ja teemoista rakennettiin pelien käyttömahdollisuuksien sekä peleihin ja pelaamiseen liittyvien ihmissuhteiden näkökulmista yhtenäinen analyyttinen kokonaisuus.
Tutkielman tulosten perusteella digitaalisessa pelaamisessa ja peleihin liittyvässä toiminnassa on ollut monipuolisia sosiaalisuuden merkityksiä lapsuudesta aikuisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla lapsuuden pelaamisen ja sen ulkopuolisten toimintojen sosiaalisuutta tuki resurssien niukkuus, mutta sosiaalisuus oli merkittävässä asemassa myös nuoruuden nettipelaamisessa, ja on vielä aikuisuudessakin. Stereotyyppiä yksinäisestä tai sosiaalisesti eristäytyneestä pelaajasta ei löydy mistään pelaamisen elinkaaren vaiheesta.
Pelit ovat aiemman tutkimuksen mukaisesti myös tämän tutkielman tulosten perusteella kulttuuria aineistossa esiintyvien peleihin liittyvien merkitysten ja sosiaalisen toiminnan vuorovaikutuksen myötä. Tutkielmasta ei voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä pelikulttuurin määritelmästä, mutta tulokset täydentävät kokemuksellisen tiedon avulla kuvaa pelikulttuurista ja tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusten aiheita.
Pelaamisen elinkaaressa tapahtuu muutoksia pelimäärien, -tapojen ja -tavoitteiden suhteen nuoruudesta alkaen. Muutokset koetaan eri tavoin mutta erityisesti aikuisuudessa elämän kiireiden katsotaan yleisesti vähentävän pelaamista radikaalisti. Pelien merkitysten määrä elämässä ei kuitenkaan tutkielman tulosten perusteella riipu pelaamisen määrästä. Vaikka aikuisuudessa pelaaminen on vähentynyt lähes koko aineistossa, peleillä on aikaisempaa useampia merkityksiä esimerkiksi työelämässä, harrastuksissa ja tasapainoisessa arjessa.