Bolsa Família's educational condition and educational inequality in Brazil

Abstract

Sosiaalipolitiikan Pro gradu-tutkielmani käsittelee brasilialaista vastikkeellista tulonsiirto-ohjelmaa Bolsa Famíliaa ja siihen liittyvän ehdon, lasten koulutukseen osallistumisen, arviointia sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta. Bolsa Família on köyhille perheille suunnattu vastikkeellinen tulonsiirto, jonka saamiseksi perheiden täytyy täyttää tietyt ehdot: Perheiden lasten täytyy osallistua koulutukseen, odottavien äitien ja lasten käydä terveystarkastuksissa ja perheen tulojen täytyy alittaa ohjelmalle asetettu minimiraja, joka on noin puolet Brasilian minimipalkasta. Tuen määrä riippuu perheen tulotasosta ja lasten määrästä. Bolsa Famíliaa saa noin 14 miljoonaa perhettä Brasiliassa.

Brasilian noin 200-miljoonaisen populaation sosioekonomiset erot ovat valtavat. Brasiliaa kuvatankin usein ristiriitojen maaksi ja sosiaalisen epätasa-arvon rakenteet ovat syvälle yhteiskuntaan juurtuneet. Työni taustoittavassa osuudessa käyn läpi brasilialaisen sosiaalivaltion historiaa ja teoreettisessa katsauksessa käsittelen sosiaalista epätasa-arvoa köyhyyden ja tuloerojen, työn ja syrjäytymisen sekä brasilialaisen koulutusmaailman kautta.

Tässä työssä olen keskittynyt koulutukselliseen tasa-arvoon ja Bolsa Famílian merkitykseen inhimillisen ja kulttuurisen pääoman lisääntymisen mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni on: Miten Bolsa Famílian koulutuksellista ehtoa on arvioitu ja mikä on sen merkitys sosiaalisen epätasa-arvon vähentämisen näkökulmasta? Aineistoni kattaa 15 ohjelman koulutusehdon evaluaatioraporttia ja metodologia on laadullinen sisällön analyysi.

Olen analysoinut aineistoani luokittelemalla evaluaatioissa käytetyt indikaattorit kolmeen kategoriaan, jotka ovat koulutuksen saavutettavuus, koulutukseen osallistuminen ja koulumenestys. Olen analysoinut näiden kategorioiden kautta, miten evaluaatiot tunnistavat sosiaalisen epätasa-arvon ja koulutuksen yhteyden. Päätulokseni on, että huolimatta siitä, että Bolsa Famílian edunsaajat ovat menestyneet näiden kolmen kategorian valossa paremmin kuin verrokkiryhmät, on taustalla kuitenkin muita ilmiöitä, joihin ohjelma ei suoraan tarjoa ratkaisua. Ylisukupolvinen köyhyys aiheuttaa paitsi esimerkiksi syrjäytymistä virallisilta työmarkkinoilta, myös huonompia oppimistuloksia. Toisaalta huono laatu erityisesti julkisessa, maksuttomassa peruskoulussa pahentaa kierrettä, sillä huonot oppimistulokset estävät jatkokoulutukseen pääsyn ja sitä kautta sosiaalisen luokkanousun.

Johtopäätöksissä reflektoin tutkimustani paitsi Brasilian nykyiseen poliittiseen ja taloudelliseen todellisuuteen myös Suomen ja Euroopan vaikeaan tilanteeseen, jossa hyvinvointivaltion menoja halutaan leikata ja tehdä suuria rakenteellisia uudistuksia. Hyvinvointivaltion kehityksessä tulisi päättäjillä olla malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikutusarviointeja on parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin, vaikka vaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluessa. Tämän valossa olisi tärkeää, että myös Brasilian sosiaalipolitiikan kehittämisessä katsottaisiin syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin ja etsittäisiin syitä hyvinvointierojen ja epätasa-arvon olemassaololle.