Jaetun luovuuden lähteellä. Yhteisölliset hub-toimintamallit osaamispääoman tuottajina pienissä kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla.
Ounila, Pauliina (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601111044
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee InnoHub-pilottihankkeen (2013 2014) aikana toteutettuja yhteisöllisen työskentelyn malleihin perustuvia hub-kokeiluja. Tavoitteena on ollut luoda pienille kaupungeille ja harvaan asutuille alueille parhaiten soveltuvia toimijoiden innovatiivista vuorovaikutusta lisääviä toimintatapoja. Tässä yhteydessä hub käsitetään ihmisiä yhteen saattavana solmukohtana. Hankkeen aikana hub-toimintaa pilotoitiin yhteensä kuuden suomalaisen kaupungin ja alueen voimin. Mukana olivat Keuruun, Kouvolan, Lohjan ja Seinäjoen kaupungit sekä Suupohjan ja Vakka-Suomen alueet. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, millaisia konkreettisia toimintamalleja pilottikokeilujen avulla on syntynyt. Lisäksi huomiota on kiinnitetty toiminnan sisällä muodostuneiden toimijoiden välisten yhteyksien ominaispiirteisiin sosiaalisen pääoman ja osaamispääoman käsitteistöön tukeutuen.
Aineisto kerättiin keväällä 2014 laadullisin menetelmin teemahaastattelujen sekä ryhmäkeskustelujen avulla. Tärkein tutkimusaineisto rakentuu kuuden pilotin vastuuhenkilöiden kokemuksia kartoittavista haastatteluista. Analyysimenetelmänä on käytetty tutkimuksen tarkoituksiin muokattua sisällönanalyysia. Se on pyrkinyt jäsentämään kuuden pilottihubin a aineistosta saatua tietoa hub-ilmiötä yleisellä tasolla kuvaavaksi käsittelyksi.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sosiaalista pääomaa, joka voidaan ymmärtää ihmisten välisessä kanssakäymisessä syntyvänä resurssina. Hubit on mahdollista nähdä sosiaalista pääomaa kasvattavina yhteisöjen, toimijoiden ja tietovirtojen linkittyminä. Ne luovat innovatiivisuuden kannalta oleellisina pidettyjä heikkoja sidoksia toisistaan erillään olevien yhteisöjen välille. Sosiaalisen pääoman on mahdollista muuttua käytännön hyötyjen kannalta tärkeäksi osaamispääomaksi. Sen syntymekanismeja määrittelevät toimijoiden ympärille rakentuneen verkoston tiheys tai väljyys sekä toimijoiden keskinäisen kommunikaation sujuvuuteen vaikuttava kognitiivinen samankaltaisuus tai erilaisuus. Niiden lisäksi osaamispääoman kehittymiseen ovat yhteydessä toimijoiden identifioituminen omaan yhteisöönsä, sen sisällä vallitseva luottamuksellinen ilmapiiri sekä totutut normit.
Tutkimuksessa on esitelty neljä erilaista hub-toimintamallia. Tilahub on fyysisen tilan ympärille rakentuva toimintamalli, jonka perusideana on pöytäpaikkojen vuokraaminen muiden yrittäjien kanssa jaetusta tilasta. Tapahtumahub järjestää toisilleen entuudestaan tuntemattomia toimijoita yhteensaattavia tilaisuuksia. Kehittäjähub toimii rajatumman yhteisön ammatillisia kimmokkeita ja yhteistyömahdollisuuksia tarjoavana inspiroivana keskusteluympäristönä. Muutoshub keskittyy esimerkiksi valmiin ammatillisen yhteisön totuttujen toimintatapojen muokkaamiseen vuorovaikutteisemmaksi. Toimijoiden motivoituminen hubeille ominaisen yhteisöllisen toiminnan pariin on yhteydessä samankaltaisen arvopohjan jakamiseen muiden toimijoiden kanssa.
Aineisto kerättiin keväällä 2014 laadullisin menetelmin teemahaastattelujen sekä ryhmäkeskustelujen avulla. Tärkein tutkimusaineisto rakentuu kuuden pilotin vastuuhenkilöiden kokemuksia kartoittavista haastatteluista. Analyysimenetelmänä on käytetty tutkimuksen tarkoituksiin muokattua sisällönanalyysia. Se on pyrkinyt jäsentämään kuuden pilottihubin a aineistosta saatua tietoa hub-ilmiötä yleisellä tasolla kuvaavaksi käsittelyksi.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sosiaalista pääomaa, joka voidaan ymmärtää ihmisten välisessä kanssakäymisessä syntyvänä resurssina. Hubit on mahdollista nähdä sosiaalista pääomaa kasvattavina yhteisöjen, toimijoiden ja tietovirtojen linkittyminä. Ne luovat innovatiivisuuden kannalta oleellisina pidettyjä heikkoja sidoksia toisistaan erillään olevien yhteisöjen välille. Sosiaalisen pääoman on mahdollista muuttua käytännön hyötyjen kannalta tärkeäksi osaamispääomaksi. Sen syntymekanismeja määrittelevät toimijoiden ympärille rakentuneen verkoston tiheys tai väljyys sekä toimijoiden keskinäisen kommunikaation sujuvuuteen vaikuttava kognitiivinen samankaltaisuus tai erilaisuus. Niiden lisäksi osaamispääoman kehittymiseen ovat yhteydessä toimijoiden identifioituminen omaan yhteisöönsä, sen sisällä vallitseva luottamuksellinen ilmapiiri sekä totutut normit.
Tutkimuksessa on esitelty neljä erilaista hub-toimintamallia. Tilahub on fyysisen tilan ympärille rakentuva toimintamalli, jonka perusideana on pöytäpaikkojen vuokraaminen muiden yrittäjien kanssa jaetusta tilasta. Tapahtumahub järjestää toisilleen entuudestaan tuntemattomia toimijoita yhteensaattavia tilaisuuksia. Kehittäjähub toimii rajatumman yhteisön ammatillisia kimmokkeita ja yhteistyömahdollisuuksia tarjoavana inspiroivana keskusteluympäristönä. Muutoshub keskittyy esimerkiksi valmiin ammatillisen yhteisön totuttujen toimintatapojen muokkaamiseen vuorovaikutteisemmaksi. Toimijoiden motivoituminen hubeille ominaisen yhteisöllisen toiminnan pariin on yhteydessä samankaltaisen arvopohjan jakamiseen muiden toimijoiden kanssa.