Sisäinen yrittäjyys muutoksen tukena
Rapp, Shani (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601081039
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601081039
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin osastonhoitajien käsityksiä sisäisestä yrittäjyydestä sekä sitä, minkälaisia vaikutuksia sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisella toiminnalla on muutosjohtamiseen. Miten sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät näkyvät tutkimuksessa mukana olleissa yksiköissä ja kokevatko osastonhoitajat tämän ajattelumallin helpottavan muutostilanteissa?
Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin sähköisellä kyselyllä Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin (HUS) viiden eri osaamiskeskuksen osastonhoitajille. HUS:n strategiassa yhtenä päämääränä on vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta. Sen yhtenä tavoitteena on sisäinen yrittäjyys toimintamallina. Kysely perustui Heinosen ja Paasion (2005) kehittämään mittariin sisäisestä yrittäjyydestä kuntasektorilla. Kyselyssä selvitettiin yksiköiden sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä (innovatiivisuus - indeksi) sekä strategisen uusiutumisen indeksiä. Lisäksi selvitettiin avoimilla kysymyksillä osastonhoitajien käsityksiä ja mielipiteitä heidän yksikkönsä tilanteesta suhteessa sisäisen yrittäjyyden toimintamalliin.
Tutkimustulokset osoittavat, että sisäiseen yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti ja käsite ymmär-retään hyvin. Vastauksissa ilmeni, että valtaosa henkilökunnasta pyrkii luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Terveydenhuollon ja ison organisaation byrokraattisuus saattaa kuitenkin heikentää luovuutta. Muutoksia on usein ja paljon, ja jonkinasteista muutosväsymistä on havaittavissa. Henkilökunta toivoo enemmän koulutusmahdollisuuksia ja palkitsemista luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Kehittymiseen tulisi rohkaista, ja osastonhoitajat odottavat myös itse paljon tukea ylemmältä johdolta. Riittävä osaaminen ja johdon tuki ovat niitä elementtejä, jotka rohkaisevat henkilöitä toimimaan innovatiivisesti ja kokeilemaan rohkeammin uusia asioita.
Tulosten perusteella useimmissa yksiköissä pyritään sisäisen yrittäjyyden toimintamalliin. Esimiesten haasteena on kuitenkin johtaa yksilöllinen sisäinen yrittäjyys kollektiiviseksi yhteisöä ja organisaatiota kehittäväksi voimavaraksi.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin sähköisellä kyselyllä Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin (HUS) viiden eri osaamiskeskuksen osastonhoitajille. HUS:n strategiassa yhtenä päämääränä on vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta. Sen yhtenä tavoitteena on sisäinen yrittäjyys toimintamallina. Kysely perustui Heinosen ja Paasion (2005) kehittämään mittariin sisäisestä yrittäjyydestä kuntasektorilla. Kyselyssä selvitettiin yksiköiden sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä (innovatiivisuus - indeksi) sekä strategisen uusiutumisen indeksiä. Lisäksi selvitettiin avoimilla kysymyksillä osastonhoitajien käsityksiä ja mielipiteitä heidän yksikkönsä tilanteesta suhteessa sisäisen yrittäjyyden toimintamalliin.
Tutkimustulokset osoittavat, että sisäiseen yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti ja käsite ymmär-retään hyvin. Vastauksissa ilmeni, että valtaosa henkilökunnasta pyrkii luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Terveydenhuollon ja ison organisaation byrokraattisuus saattaa kuitenkin heikentää luovuutta. Muutoksia on usein ja paljon, ja jonkinasteista muutosväsymistä on havaittavissa. Henkilökunta toivoo enemmän koulutusmahdollisuuksia ja palkitsemista luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Kehittymiseen tulisi rohkaista, ja osastonhoitajat odottavat myös itse paljon tukea ylemmältä johdolta. Riittävä osaaminen ja johdon tuki ovat niitä elementtejä, jotka rohkaisevat henkilöitä toimimaan innovatiivisesti ja kokeilemaan rohkeammin uusia asioita.
Tulosten perusteella useimmissa yksiköissä pyritään sisäisen yrittäjyyden toimintamalliin. Esimiesten haasteena on kuitenkin johtaa yksilöllinen sisäinen yrittäjyys kollektiiviseksi yhteisöä ja organisaatiota kehittäväksi voimavaraksi.