Koulun suuri kertomus? Egypti-larpista opetussuunnitelman tarkasteluun
Lampela, Mari; Ryhänen, Johanna (2015)
2015
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071034
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on kaksiosainen, aineistolähtöinen tapaustutkimus ja sen analyysi. Tämän laadullisen tutkimuksen tekemiseen viritti pohdinta siitä, mitä koulu on ja voisiko se olla jotain muuta.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin luokanopettajakoulutuksen perusharjoittelussa tehtyä opetuskokeilua. Se oli viisi viikkoa kestänyt äidinkielen ja historian oppiaineita integroiva Egypti-projekti, jossa viidennen luokan oppilaat tuottivat prosessikirjoittamisen keinoin histori-an faktatietoihin pohjautuvan fiktiivisen hahmotekstin. Jakson lopussa muinaisen ihmisen elämää kuvailleet tekstit herätettiin henkiin luokan ja harjoittelijoiden yhteisessä liveroolipelipäivässä, Egypti-larpissa.
Toisessa vaiheessa peilattiin saatuja tuloksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä olivat niitä rakennuspalikoita, jotka tekivät tästä oppi-aineita integroivasta Egypti-projektista onnistuneen oppimisprosessin: 1) oppilaan 2) opettajan näkö-kulmasta sekä millä tavoin löydetyt rakennuspalikat näyttäytyvät POPS 2014 -tekstissä, 3. 6. luokan laaja-alaisen osaamisen, äidinkielen ja historian osuuksissa?
Aineistona käytettiin Egypti-projektin lopuksi oppilailta kerättyjä palautteita, opetusharjoittelijoiden harjoitteluraportteja sekä POPS 2014 -tekstiotteita. Aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustehtävänä oli muodostaa oppilaiden, opettajien ja opetussuunnitelma-aineiston narratiiveista eheä kertomus.
Tutkimustuloksia, eli onnistumisen kokemuksen rakennuspalikoita opetuskokeilussa olivat 1) uusi tapa toimia, 2) motivaatio 3) vuorovaikutus ja kohtaaminen 4) hyvän oppimisen tilan luominen ja ylläpitäminen, 5) opetuskokeilun metodivalinnat sekä 6) opettajan kokemuksen reflektio.
Rakennuspalikoiden aihesisältöjä löytyi POPS 2014 -aineistosta. Egypti-projektin lähtökohta oli oppiaineintegraatio. Opetuskokeilun analyysin tuloksia kokoavaksi ilmiöksi muodostui toiminnan kokeminen kivana eli motivaatio. Näiden kautta tutkimus kiinnittyy koulussa viihtymiseen. Motivaatio- ja oppiaineintegraatioteemat jäivät kuitenkin marginaalisiksi analysoidussa opetussuunnitelmatekstissä. Aineistoja sitova, niille kaikille yhteinen vahva teema oli vuorovaikutus ja kohtaaminen.
Tässä aineistolähtöisessä tutkimuksessa saatuja tuloksia eli rakennuspalikoita lähestyttiin opetussuunnitelmateorian, motivaation ja integraation viitekehyksestä käsin.
Tutkimus on puheenvuoro opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun opettajanäkökulmasta, mutta tuo keskusteluun myös oppilaiden äänen. Tutkimusaihe on ajankohtainen muun muassa koulussa viihtymisen haasteiden näkökulmasta. POPS 2014 -tekstiä puolestaan on tutkittu toistaiseksi vähän sen tuoreuden tähden.
Tutkimus avaa näkökulmia välillä vaikeasti tavoitettaviin koulukulttuurin prosesseihin ja niiden yhteyttä poliittiseen ja pedagogiseen opetussuunnitelmaan. Toisaalta tutkimusraportti on kertomus koulusta ja henkilökohtaisen opettajana kasvun kuvaus. Tärkeäksi muodostui oivallus siitä, kuinka merkittävää on toistuvasti pohtia kouluinstituutioon vaikuttavia ristiriitaisia intressejä sekä kasvatuksen merkitystä.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin luokanopettajakoulutuksen perusharjoittelussa tehtyä opetuskokeilua. Se oli viisi viikkoa kestänyt äidinkielen ja historian oppiaineita integroiva Egypti-projekti, jossa viidennen luokan oppilaat tuottivat prosessikirjoittamisen keinoin histori-an faktatietoihin pohjautuvan fiktiivisen hahmotekstin. Jakson lopussa muinaisen ihmisen elämää kuvailleet tekstit herätettiin henkiin luokan ja harjoittelijoiden yhteisessä liveroolipelipäivässä, Egypti-larpissa.
Toisessa vaiheessa peilattiin saatuja tuloksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä olivat niitä rakennuspalikoita, jotka tekivät tästä oppi-aineita integroivasta Egypti-projektista onnistuneen oppimisprosessin: 1) oppilaan 2) opettajan näkö-kulmasta sekä millä tavoin löydetyt rakennuspalikat näyttäytyvät POPS 2014 -tekstissä, 3. 6. luokan laaja-alaisen osaamisen, äidinkielen ja historian osuuksissa?
Aineistona käytettiin Egypti-projektin lopuksi oppilailta kerättyjä palautteita, opetusharjoittelijoiden harjoitteluraportteja sekä POPS 2014 -tekstiotteita. Aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustehtävänä oli muodostaa oppilaiden, opettajien ja opetussuunnitelma-aineiston narratiiveista eheä kertomus.
Tutkimustuloksia, eli onnistumisen kokemuksen rakennuspalikoita opetuskokeilussa olivat 1) uusi tapa toimia, 2) motivaatio 3) vuorovaikutus ja kohtaaminen 4) hyvän oppimisen tilan luominen ja ylläpitäminen, 5) opetuskokeilun metodivalinnat sekä 6) opettajan kokemuksen reflektio.
Rakennuspalikoiden aihesisältöjä löytyi POPS 2014 -aineistosta. Egypti-projektin lähtökohta oli oppiaineintegraatio. Opetuskokeilun analyysin tuloksia kokoavaksi ilmiöksi muodostui toiminnan kokeminen kivana eli motivaatio. Näiden kautta tutkimus kiinnittyy koulussa viihtymiseen. Motivaatio- ja oppiaineintegraatioteemat jäivät kuitenkin marginaalisiksi analysoidussa opetussuunnitelmatekstissä. Aineistoja sitova, niille kaikille yhteinen vahva teema oli vuorovaikutus ja kohtaaminen.
Tässä aineistolähtöisessä tutkimuksessa saatuja tuloksia eli rakennuspalikoita lähestyttiin opetussuunnitelmateorian, motivaation ja integraation viitekehyksestä käsin.
Tutkimus on puheenvuoro opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun opettajanäkökulmasta, mutta tuo keskusteluun myös oppilaiden äänen. Tutkimusaihe on ajankohtainen muun muassa koulussa viihtymisen haasteiden näkökulmasta. POPS 2014 -tekstiä puolestaan on tutkittu toistaiseksi vähän sen tuoreuden tähden.
Tutkimus avaa näkökulmia välillä vaikeasti tavoitettaviin koulukulttuurin prosesseihin ja niiden yhteyttä poliittiseen ja pedagogiseen opetussuunnitelmaan. Toisaalta tutkimusraportti on kertomus koulusta ja henkilökohtaisen opettajana kasvun kuvaus. Tärkeäksi muodostui oivallus siitä, kuinka merkittävää on toistuvasti pohtia kouluinstituutioon vaikuttavia ristiriitaisia intressejä sekä kasvatuksen merkitystä.