Nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankinta
Salonen, Anni (2015)
2015
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071032
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaista tiedonhankintaa sisältyy mediasisältöjen tuottamiseen nuorten toimitus- ja mediaryhmissä. Toimitus- ja mediaryhmät ovat nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen osana järjestettyä harrastustoimintaa, jossa nuoret tuottavat ja julkaisevat mediasisältöjä kuten videoita ja artikkeleita heitä itseään kiinnostavista aiheista. Ryhmien tiedonhankintaa lähestyttiin tutkimuksessa tiedontarpeiden, tiedonlähteiden, tiedonhankinnan rajoitusten sekä työskentelystä annettujen arvioiden kautta. Tavoitteena oli selvittää, millaista tiedonhankintaa toimitus- ja mediaryhmien muodostamissa sosiaalisissa konteksteissa toteutetaan.
Nuorten toimitus- ja mediaryhmien toimintaa tarkasteltiin tiedonhankintatutkimuksen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimus kuuluu nuorten arkielämän tietokäytäntöjen tutkimuksen piiriin, jonka alueelta keskeisimpänä taustalla vaikuttavana jäsennyksenä toimi nuorten tiedon tuottamista kuvaava malli (Koh 2013). Lisäksi nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa verrattiin ammattilaistoimittajien tiedonhankintaa kuvaavaan jäsennykseen. (Attfield & Dowell 2003).
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla kahdesta nuorten toimitus- ja mediaryhmästä keväällä 2015. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen 14 24-vuotiasta nuorta. Ryhmähaastatteluissa nuoria pyydettiin keskustelemaan heidän viime aikoinaan ryhmässä tai itsenäisesti tuottamistaan mediasisällöistä ja niiden tekemisestä suunnittelu-, tiedonkeruu- ja koostamisvaiheissa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aineiston analyysissa havaitut nuorten tiedontarpeet liittyivät työskentelyn aikatauluun, haastattelukysymysten suunnitteluun, videokuvaamiseen ja välineiden käyttöön, jutun aiheeseen ja näkökulmaan sekä sisällön koostamiseen. Ryhmät keräsivät aineistoa videoita ja artikkeleita varten pääasiassa ulkopuolisia henkilöitä haastattelemalla. Muina tiedonlähteinä nuoret hyödynsivät eniten toisia ryhmän jäseniä sekä omaa aiempaa tietämystään. Tiedonhankintaan vaikuttivat tuotettuun mediasisältöön liittyvät sekä ulkoiset ja sisäiset rajoitukset.
Tutkimustulosten pohjalta löydettiin neljä nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa erityisen hyvin kuvaavaa piirrettä: 1) Ryhmät toimivat vertaisoppimisen ympäristöinä, joissa nuoret jakavat tietoa keskenään ja saavat toisiltaan ideoita, ohjeita ja palautetta. 2) Ryhmät toimivat omaehtoisesti siten, että nuorilla on mahdollisuus valita itse työskentelytapansa ja tuottamiensa sisältöjen aiheet. 3) Nuoret kartuttavat ryhmissä työskennellessään kokemustaan ja tietämystään, joka toimii tiedonlähteenä tulevassa tiedonhankinnassa. 4) Tiedonhankintaan ja sen systemaattisuuteen vaikuttavat lukuisat kontekstitekijät, kuten tapahtumien ennakoimattomat aikataulut.
Tutkimus täydentää aukkoja, joita on etenkin nuorten arkielämän tiedonhankintaa koskevan tutkimustiedon kohdalla. Toimitus- ja mediaryhmät tarjoavat yhden esimerkin arkielämän kontekstista, jossa nuoret sekä hankkivat että tuottavat aktiivisesti tietoa vapaa-aikanaan toimimatta opiskelijan roolissa kouluympäristössä.
Nuorten toimitus- ja mediaryhmien toimintaa tarkasteltiin tiedonhankintatutkimuksen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimus kuuluu nuorten arkielämän tietokäytäntöjen tutkimuksen piiriin, jonka alueelta keskeisimpänä taustalla vaikuttavana jäsennyksenä toimi nuorten tiedon tuottamista kuvaava malli (Koh 2013). Lisäksi nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa verrattiin ammattilaistoimittajien tiedonhankintaa kuvaavaan jäsennykseen. (Attfield & Dowell 2003).
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla kahdesta nuorten toimitus- ja mediaryhmästä keväällä 2015. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen 14 24-vuotiasta nuorta. Ryhmähaastatteluissa nuoria pyydettiin keskustelemaan heidän viime aikoinaan ryhmässä tai itsenäisesti tuottamistaan mediasisällöistä ja niiden tekemisestä suunnittelu-, tiedonkeruu- ja koostamisvaiheissa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aineiston analyysissa havaitut nuorten tiedontarpeet liittyivät työskentelyn aikatauluun, haastattelukysymysten suunnitteluun, videokuvaamiseen ja välineiden käyttöön, jutun aiheeseen ja näkökulmaan sekä sisällön koostamiseen. Ryhmät keräsivät aineistoa videoita ja artikkeleita varten pääasiassa ulkopuolisia henkilöitä haastattelemalla. Muina tiedonlähteinä nuoret hyödynsivät eniten toisia ryhmän jäseniä sekä omaa aiempaa tietämystään. Tiedonhankintaan vaikuttivat tuotettuun mediasisältöön liittyvät sekä ulkoiset ja sisäiset rajoitukset.
Tutkimustulosten pohjalta löydettiin neljä nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa erityisen hyvin kuvaavaa piirrettä: 1) Ryhmät toimivat vertaisoppimisen ympäristöinä, joissa nuoret jakavat tietoa keskenään ja saavat toisiltaan ideoita, ohjeita ja palautetta. 2) Ryhmät toimivat omaehtoisesti siten, että nuorilla on mahdollisuus valita itse työskentelytapansa ja tuottamiensa sisältöjen aiheet. 3) Nuoret kartuttavat ryhmissä työskennellessään kokemustaan ja tietämystään, joka toimii tiedonlähteenä tulevassa tiedonhankinnassa. 4) Tiedonhankintaan ja sen systemaattisuuteen vaikuttavat lukuisat kontekstitekijät, kuten tapahtumien ennakoimattomat aikataulut.
Tutkimus täydentää aukkoja, joita on etenkin nuorten arkielämän tiedonhankintaa koskevan tutkimustiedon kohdalla. Toimitus- ja mediaryhmät tarjoavat yhden esimerkin arkielämän kontekstista, jossa nuoret sekä hankkivat että tuottavat aktiivisesti tietoa vapaa-aikanaan toimimatta opiskelijan roolissa kouluympäristössä.