The Framing of Chelsea Manning in Opinion Articles on Al Jazeera English
Hakala, Jaana (2015)
2015
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601071031
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sitä, miten yhdysvaltalainen tietovuotaja Chelsea Manning on kehystetty Al Jazeera Englishin mielipideartikkeleissa. Lisäksi kiinnitän erityistä huomiota siihen, millaisessa laajemmassa kontekstissa kehystäminen tapahtuu. Tutkimani aineisto koostuu 34:stä Al Jazeera Englishin internetsivuilla vuosina 2010-2013 julkaistuista mielipideartikkeleista.
Asetan Manningin osaksi länsimaista ja erityisesti yhdysvaltalaista tietovuotamisen perinnettä, johon hänen lisäkseen kuuluvat myös esimerkiksi Pentagonin paperit 1970-luvulla vuotanut Daniel Ellsberg, vuonna 2013 NSA:n verkkovakoilun laajuuden paljastanut Edward Snowden ja ne valtion virkamiehet ja alihankkijat, joita vastaan on tietovuotojen vuoksi käyty viime vuosina oikeutta. Tämän perinteen sisällä medioille on arkipäivää käyttää nimettömiä lähteitä ja tietovuotajia, koska he paljastavat tietoa, johon tiedotusvälineet eivät muuten pääsisi käsiksi. Myös internetin kuuluisimmalla tietovuotosivustolla WikiLeaksillä on tärkeä asema Manningin tarinassa, koska hän vuoti tiedostonsa nimenomaan WikiLeaksille, joka julkaisi ne yhteistyössä valtavirtamedioiden kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytän kehysanalyysia, jonka keinoin selvitän, millaisiin kehyksiin Manning asetetaan Al Jazeera Englishin mielipideartikkeleissa. Näitä kehyksiä löytyy tutkimastani aineistosta viisi. Ne ovat yleisimmästä harvinaisimpaan tietovuotaja (englanniksi whistleblower), uhri, sankari, petturi ja transsukupuolinen. Näistä tietovuotaja eräänlainen yleiskehys, jolle alisteisia uhrin, sankarin ja petturin kehykset ovat. Toisin sanoen Manning kuvataan uhriksi, sankariksi ja petturiksi koska hän on tietovuotaja. Transsukupuolinen puolestaan on tietovuotajan kanssa rinnakkainen kehys, ei sille alisteinen, vaikkakin trans-identiteetin vaikutusta Manningin tietovuotajaksi ryhtymiseen pohditaan aineistossa.
Tärkeimmäksi aineistossa esiintyviä kehyksiä yhdistäväksi tekijäksi nousee käsitys, jonka mukaan Yhdysvaltain hallinto on moraalisesti korruptoitunut ja yhteiskuntajärjestys rikki. Muun muassa se, että Manning koki moraaliseksi velvollisuudekseen vuotaa tämän korruptoituneisuuden paljastavia tietoja, sekä se, miten Yhdysvaltain viranomaiset häntä kiinnijäämisen jälkeen ovat kohdelleet, ovat artikkeleiden mukaan oireita tästä sairaudesta, jonka kourissa Yhdysvallat on.
Vaikka mielipiteiden perusteella ei voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä Al Jazeera Englishin suhtautumisesta tietovuotamiseen ja tietovuotajiin, Manningin positiivinen kehystäminen viittaa kuitenkin siihen, ettei se ole ainakaan hänen tekojaan vastaan. Koska median valta on nimenomaan määrittelyvaltaa, ja koska median tarjoamat määritelmät vaikuttavat yleisöjen asenteisiin ja ideologioihin, Al Jazeera Englishin mielipideartikkeleiden myönteisellä suhtautumisella tietovuotajiin on potentiaalisesti vaikutusta myöhempiin tietovuototapauksiin.
Asetan Manningin osaksi länsimaista ja erityisesti yhdysvaltalaista tietovuotamisen perinnettä, johon hänen lisäkseen kuuluvat myös esimerkiksi Pentagonin paperit 1970-luvulla vuotanut Daniel Ellsberg, vuonna 2013 NSA:n verkkovakoilun laajuuden paljastanut Edward Snowden ja ne valtion virkamiehet ja alihankkijat, joita vastaan on tietovuotojen vuoksi käyty viime vuosina oikeutta. Tämän perinteen sisällä medioille on arkipäivää käyttää nimettömiä lähteitä ja tietovuotajia, koska he paljastavat tietoa, johon tiedotusvälineet eivät muuten pääsisi käsiksi. Myös internetin kuuluisimmalla tietovuotosivustolla WikiLeaksillä on tärkeä asema Manningin tarinassa, koska hän vuoti tiedostonsa nimenomaan WikiLeaksille, joka julkaisi ne yhteistyössä valtavirtamedioiden kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytän kehysanalyysia, jonka keinoin selvitän, millaisiin kehyksiin Manning asetetaan Al Jazeera Englishin mielipideartikkeleissa. Näitä kehyksiä löytyy tutkimastani aineistosta viisi. Ne ovat yleisimmästä harvinaisimpaan tietovuotaja (englanniksi whistleblower), uhri, sankari, petturi ja transsukupuolinen. Näistä tietovuotaja eräänlainen yleiskehys, jolle alisteisia uhrin, sankarin ja petturin kehykset ovat. Toisin sanoen Manning kuvataan uhriksi, sankariksi ja petturiksi koska hän on tietovuotaja. Transsukupuolinen puolestaan on tietovuotajan kanssa rinnakkainen kehys, ei sille alisteinen, vaikkakin trans-identiteetin vaikutusta Manningin tietovuotajaksi ryhtymiseen pohditaan aineistossa.
Tärkeimmäksi aineistossa esiintyviä kehyksiä yhdistäväksi tekijäksi nousee käsitys, jonka mukaan Yhdysvaltain hallinto on moraalisesti korruptoitunut ja yhteiskuntajärjestys rikki. Muun muassa se, että Manning koki moraaliseksi velvollisuudekseen vuotaa tämän korruptoituneisuuden paljastavia tietoja, sekä se, miten Yhdysvaltain viranomaiset häntä kiinnijäämisen jälkeen ovat kohdelleet, ovat artikkeleiden mukaan oireita tästä sairaudesta, jonka kourissa Yhdysvallat on.
Vaikka mielipiteiden perusteella ei voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä Al Jazeera Englishin suhtautumisesta tietovuotamiseen ja tietovuotajiin, Manningin positiivinen kehystäminen viittaa kuitenkin siihen, ettei se ole ainakaan hänen tekojaan vastaan. Koska median valta on nimenomaan määrittelyvaltaa, ja koska median tarjoamat määritelmät vaikuttavat yleisöjen asenteisiin ja ideologioihin, Al Jazeera Englishin mielipideartikkeleiden myönteisellä suhtautumisella tietovuotajiin on potentiaalisesti vaikutusta myöhempiin tietovuototapauksiin.