Elämänhallintaa ja yhteisöllisyyttä nuoruuden nivelvaiheessa. Tapaustutkimus Silta-valmennuksen nuorten näkemyksistä Tampereella

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville Silta-valmennuksen työpajoilla käyvien nuorten ajatuksia pajatoiminnasta. Väliinputoajat ja koulupudokkaat ovat puheenaiheina yhteiskunnassamme, jossa nuoria jää jatkuvasti ilman koulutus- tai työpaikkaa. Tämä nivelvaihe on myös tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksessa haluttiin selvittää nuorten ajatuksia muun muassa työpajatoiminnan tavoitteista ja hyödyistä. Tarkastelun kohteena olivat myös ryhmätoiminta, ohjaus ja vertaistuen merkitys pajatoimintaan osallistuville. Työpajatoiminnan merkityksen esiintuominen nuorten näkökulmasta tuo arvokasta tietoa myös toiminnan kehittämiseen.

Tutkimuskysymykset pidettiin tutkimuksessa hyvin käytännön tasolla. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, mitä merkityksiä nuoret antavat pajatoiminnalle nivelvaiheessa. Toisena kiinnostuksen kohteena oli ohjaaja ja se, millaisia piirteitä nuoret liittävät ohjaajaan. Kolmantena haluttiin selvittää miten nuoret kokevat ohjaajan tuen verrattuna toisen pajalaisen vertaistukeen.

Tutkimuksen aineistona oli kolmen eri Silta-valmennuksen pajaryhmän nuorten haastattelut. Ryhmät olivat Startti, Taito sekä Takova. Haastateltavia oli kahdeksan, joista viisi naisia ja kolme miehiä. Aineisto kerättiin haastattelemalla nuoria kevään 2015 aikana.

Tutkimusotteena oli tapaustutkimus ja haastatteluiden jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistoa käytiin läpi ensin litteroimalla, sen jälkeen teemoittelemalla. Tällä tavalla löydettiin erilaisia toimintaan vaikuttavia pääluokkia, kuten olivat tavoitteet, hyödyt, ryhmä, ohjaaja ja toiminnan merkitys. Näiden pääluokkien sisällä tehtiin vielä jaottelua eri alaryhmiin, joita aineistosta nousi esille.

Aineistosta kävi ilmi, että nuoret pitävät arjenhallintaan liittyviä asioita ja tuen saamista tärkeänä. Arjenhallinta miellettiin vahvasti osaksi niin sanottua normaalia elämää ja esimerkiksi päivärytmin kuntoon saaminen oli kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tavoitteena. Pajatoiminnan kautta saatu tuki oli myös merkittävää. Tukea saatiin ohjaajalta hyvin paljon liittyen muun muassa arkisiin asioihin. Ohjaaja koettiin luotettavaksi henkilöksi, jonka puoleen voi kääntyä milloin tahansa. Myös muu ryhmä koettiin tukena ja tutkimuksesta ilmeni, että vertaistuki samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta oli tärkeää.

Tutkimuksessa löydettiin nuorten antamista merkityksistä viisi pääluokkaa: tavoitteet, hyödyt, ryhmä, ohjaaja ja toiminnan merkitys. Tutkimus osoittaa, että nuoret pitävät ohjaajaa tärkeänä henkilönä pajatoiminnassa, ohjaaja toimii suurena tukena ja apuna. Nuoret pitävät pajatoimintaa ylipäätään tärkeänä. He toivovat toiminnan olevan paremmin saatavilla kaikille sitä tarvitseville. Nuorten mielestä pajatoiminta tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä asemassa, koska heidän mielestään nykyinen koulutusjärjestelmä ei vastaa käytäntöä tarpeeksi hyvin.