Rajaton netti? Viidesluokkalaisten älylaitteiden käyttö ja kodin säännöt
Kannisto, Tuomas (2015)
2015
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601041014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601041014
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mihin viidesluokkalaiset käyttävät älypuhelimiaan ja tablet- laitteitaan. Lisäksi tutkin, minkälaisia sääntöjä älypuhelimien ja tablet-laitteiden käyttöön perheissä viidesluokkalaisten mukaan on. Vertasin saatuja tuloksia myös aikaisempiin tutkimuksiin selvittääkseni, miten älypuhelinten ja tablet-laitteiden käyttämistä koskevat säännöt eroavat tietokoneiden käyttöä koskevista säännöistä.
Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin paperisen kyselylomakkeen avulla kolmelta luokalta Forssassa ja yhdeltä luokalta Tampereella. Yhteensä vastaajia oli 60, ja tutkimuksen vastausprosentti oli peräti 95 prosenttia. Analysoin aineistoa SPSS-ohjelmalla pääasiassa tekemällä frekvenssilaskelmia ja ristiintaulukointeja. Ryhmien välisten erojen tutkimiseen käytin Mann- Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä, ja kysymysten korrelaatiota tutkin käyttäen Spearmanin korrelaatiokerrointa. Tilastollisesti merkitsevänä pidin yleisen käytännön mukaisesti tuloksia, joiden p-arvo eli testin virhemarginaali oli alle 5 prosenttia. Kyselylomakkeessa oli myös muutama tarkentava avoin kysymys, joiden vastaukset kirjasin tietokoneelle ja tyypittelin.
Älylaitteiden internetyhteyttä käytettiin eniten kotona, autossa tai muussa kulkuneuvossa ja ystävän tai sukulaisen luona. Ylivoimaisesti suurin osa, yhdeksänkymmentä prosenttia, vastaajista käytti älypuhelintaan kavereiden kanssa keskustelemiseen. Perinteisiä puheluita soitti suurin osa vastanneista päivittäin. Tekstiviestien sijaan WhatsApp ja muut ilmaiset sosiaalisen median viestipalvelut vaikuttavat olevan vastaajien suosiossa. Tablettia käytettiin eniten pelien pelaamiseen mutta melko paljon myös videoiden katselemiseen, internetin selailuun ja musiikin kuunteluun. Tabletilla keskustelu oli melko harvinaista, ja näyttäisikin siltä, että sosiaalisen median palveluita käytetään mieluummin älypuhelimella kuin tabletilla.
Pojilla oli tyttöjä enemmän älypuhelimen tai tabletin käyttöön liittyviä aikarajoituksia, jotka koskivat usein nimenomaan laitteella pelaamista. Pojat saivat kuitenkin pelata tyttöjä enemmän ikäisiltään kiellettyjä pelejä, jopa niin paljon että se on tilastollisesti merkitsevää kaikkien tutkimuksessa kysyttyjen ikärajojen kohdalla. Vain neljä vastaajaa kysymykseen vastanneista (N=55) osasi kertoa, että heidän käyttämästään älylaitteesta oli estetty pääsy jollekin internetsivulle. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista keskustelee joskus vanhempien kanssa siitä, mitä tekee kännykällään tai tabletillaan. Perheen nuorimmaisilla on esikoisia vapaammat säännöt ja he myös käyttävät älylaitteitaan muita enemmän esimerkiksi öisin. Esikoiset puolestaan sopivat muita enemmän vanhempien kanssa säännöistä.
Aikarajoituksia näyttäisi olevan älylaitteilla vähemmän kuin tietokoneella tai pelikoneilla, mutta tytöillä aikarajoituksia oli älylaitteilla peräti miltei 50 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tietokoneella ja pelikoneilla Lasten mediabarometri 2011-tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan internetin käytön säännöt näyttäisivät siis mobiililaitteiden yleistymisen myötä muuttuneen vapaammiksi, vaikka jotkin säännöt ovat pysyneet samoina.
Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin paperisen kyselylomakkeen avulla kolmelta luokalta Forssassa ja yhdeltä luokalta Tampereella. Yhteensä vastaajia oli 60, ja tutkimuksen vastausprosentti oli peräti 95 prosenttia. Analysoin aineistoa SPSS-ohjelmalla pääasiassa tekemällä frekvenssilaskelmia ja ristiintaulukointeja. Ryhmien välisten erojen tutkimiseen käytin Mann- Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä, ja kysymysten korrelaatiota tutkin käyttäen Spearmanin korrelaatiokerrointa. Tilastollisesti merkitsevänä pidin yleisen käytännön mukaisesti tuloksia, joiden p-arvo eli testin virhemarginaali oli alle 5 prosenttia. Kyselylomakkeessa oli myös muutama tarkentava avoin kysymys, joiden vastaukset kirjasin tietokoneelle ja tyypittelin.
Älylaitteiden internetyhteyttä käytettiin eniten kotona, autossa tai muussa kulkuneuvossa ja ystävän tai sukulaisen luona. Ylivoimaisesti suurin osa, yhdeksänkymmentä prosenttia, vastaajista käytti älypuhelintaan kavereiden kanssa keskustelemiseen. Perinteisiä puheluita soitti suurin osa vastanneista päivittäin. Tekstiviestien sijaan WhatsApp ja muut ilmaiset sosiaalisen median viestipalvelut vaikuttavat olevan vastaajien suosiossa. Tablettia käytettiin eniten pelien pelaamiseen mutta melko paljon myös videoiden katselemiseen, internetin selailuun ja musiikin kuunteluun. Tabletilla keskustelu oli melko harvinaista, ja näyttäisikin siltä, että sosiaalisen median palveluita käytetään mieluummin älypuhelimella kuin tabletilla.
Pojilla oli tyttöjä enemmän älypuhelimen tai tabletin käyttöön liittyviä aikarajoituksia, jotka koskivat usein nimenomaan laitteella pelaamista. Pojat saivat kuitenkin pelata tyttöjä enemmän ikäisiltään kiellettyjä pelejä, jopa niin paljon että se on tilastollisesti merkitsevää kaikkien tutkimuksessa kysyttyjen ikärajojen kohdalla. Vain neljä vastaajaa kysymykseen vastanneista (N=55) osasi kertoa, että heidän käyttämästään älylaitteesta oli estetty pääsy jollekin internetsivulle. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista keskustelee joskus vanhempien kanssa siitä, mitä tekee kännykällään tai tabletillaan. Perheen nuorimmaisilla on esikoisia vapaammat säännöt ja he myös käyttävät älylaitteitaan muita enemmän esimerkiksi öisin. Esikoiset puolestaan sopivat muita enemmän vanhempien kanssa säännöistä.
Aikarajoituksia näyttäisi olevan älylaitteilla vähemmän kuin tietokoneella tai pelikoneilla, mutta tytöillä aikarajoituksia oli älylaitteilla peräti miltei 50 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tietokoneella ja pelikoneilla Lasten mediabarometri 2011-tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan internetin käytön säännöt näyttäisivät siis mobiililaitteiden yleistymisen myötä muuttuneen vapaammiksi, vaikka jotkin säännöt ovat pysyneet samoina.