Sytyttäjänä yritysviritin - yrittäjyysvalmennus yhteisössä
Korpi, Maria (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Korpi, Maria
2015
Ammattikasvatuksen maisteriohjelma - MDP in Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601041010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601041010
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään ja kuvaamaan yrittäjyysvalmennuksen, valmentajan ja mahdollistavan kontekstin merkitystä yrittäjyyden kasvun polulla. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä näiden asioiden riippuvuussuhteesta onnistuneen ja motivoivan yrittäjyys-valmennuksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi.
Tutkimuksen kohteena on yritysvirittimessä toimiva valmennettavien tiimi. Tiimi muodostui 25-55 vuoden ikäisistä kädentaidon ammattilaisista, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään jo olemassa olevaa liikeideaansa tai perustamaan oman yrityksen. Yrittäjyysvalmennus oli 10 kuukauden mittainen ja se toteutettiin uudenlaisessa innovatiivisessa yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyden rakentumista tukevassa osaajayhteisön yritysvirittimessä. Valmennettavat tuottivat tarinat kokemuksistaan yrittäjyysvalmennuksesta, valmentajasta sekä yhteisöllisyyden merkityksestä rikastavassa yhteisössä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka filosofinen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusmenetelmänä on eläytymismenetelmä. Olennaista eläytymismenetelmässä ovat kehyskertomukset, jotka luovat tarinalle ja eläytymiselle lähtökohdan. Tarinan kirjoittaja vie kehyskertomuksen tarinaa eteenpäin tai hän miettii mitä on tapahtunut ennen kehyskertomuksen kuvaavaa tilannetta. Analyysi toteutettiin teemoittamalla. Pääteemat olivat valmennus ja yhteisö. Alateemoiksi nousivat selkeästi valmentajan rooli, valmennusmenetelmät, yhteisöllisyys ja osallisuus. Teemoihin perustuen syntyivät positiivinen ja negatiivinen tyyppikertomus tarinoista.
Tutkimustuloksena tarinoissa nousi keskeisiksi valmentajan rooli läsnä-olevana mahdollistajana, joka taitavana dialogin ja flow-virran osaajana kykenee luomaan turvallisen ja luovuutta sekä oppimista tukevan kontekstin. Valmentajalla on vahva rooli positiivisen kulttuurin (ME-hengen) luomisessa yhteisöön yhdessä muiden yhteisön jäsenten kanssa. Vahvan rikastavan yhteisön syntyminen mahdollistaa sen, että yrittäjyyden riskinottamisen paine ja rohkea heittäytyminen uusiin haasteisiin koetaan yhteisenä ja jaettuna kokemuksena. Voimakkaana kokonaisuudesta nousi yhteisöön kuuluminen ja merkityksellisten asioiden tekeminen ilolla yhdessä. Nämä tekijät vahvistivat sekä yksilön että yhteisön kehittymistä kohti yritteliästä toimintaa ja yrittäjyyttä, unohtamatta kuitenkaan valmentajaan kohdistuvia haasteita ja odotuksia.
Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää yrittäjyysvalmennuksessa sekä oppimista edistäviä työelämälähtöisiä ympäristöjä suunniteltaessa. Sama idea on mahdollista nähdä myös yhtenä toimivana ratkaisuna mietittäessä osaamisperusteisuuden näkökulmasta oppimiskeskeisyyteen siirtymistä ja opettajan roolin muuttumista kohti ValmentajaOpettajuutta.
Tutkimuksen kohteena on yritysvirittimessä toimiva valmennettavien tiimi. Tiimi muodostui 25-55 vuoden ikäisistä kädentaidon ammattilaisista, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään jo olemassa olevaa liikeideaansa tai perustamaan oman yrityksen. Yrittäjyysvalmennus oli 10 kuukauden mittainen ja se toteutettiin uudenlaisessa innovatiivisessa yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyden rakentumista tukevassa osaajayhteisön yritysvirittimessä. Valmennettavat tuottivat tarinat kokemuksistaan yrittäjyysvalmennuksesta, valmentajasta sekä yhteisöllisyyden merkityksestä rikastavassa yhteisössä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka filosofinen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusmenetelmänä on eläytymismenetelmä. Olennaista eläytymismenetelmässä ovat kehyskertomukset, jotka luovat tarinalle ja eläytymiselle lähtökohdan. Tarinan kirjoittaja vie kehyskertomuksen tarinaa eteenpäin tai hän miettii mitä on tapahtunut ennen kehyskertomuksen kuvaavaa tilannetta. Analyysi toteutettiin teemoittamalla. Pääteemat olivat valmennus ja yhteisö. Alateemoiksi nousivat selkeästi valmentajan rooli, valmennusmenetelmät, yhteisöllisyys ja osallisuus. Teemoihin perustuen syntyivät positiivinen ja negatiivinen tyyppikertomus tarinoista.
Tutkimustuloksena tarinoissa nousi keskeisiksi valmentajan rooli läsnä-olevana mahdollistajana, joka taitavana dialogin ja flow-virran osaajana kykenee luomaan turvallisen ja luovuutta sekä oppimista tukevan kontekstin. Valmentajalla on vahva rooli positiivisen kulttuurin (ME-hengen) luomisessa yhteisöön yhdessä muiden yhteisön jäsenten kanssa. Vahvan rikastavan yhteisön syntyminen mahdollistaa sen, että yrittäjyyden riskinottamisen paine ja rohkea heittäytyminen uusiin haasteisiin koetaan yhteisenä ja jaettuna kokemuksena. Voimakkaana kokonaisuudesta nousi yhteisöön kuuluminen ja merkityksellisten asioiden tekeminen ilolla yhdessä. Nämä tekijät vahvistivat sekä yksilön että yhteisön kehittymistä kohti yritteliästä toimintaa ja yrittäjyyttä, unohtamatta kuitenkaan valmentajaan kohdistuvia haasteita ja odotuksia.
Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää yrittäjyysvalmennuksessa sekä oppimista edistäviä työelämälähtöisiä ympäristöjä suunniteltaessa. Sama idea on mahdollista nähdä myös yhtenä toimivana ratkaisuna mietittäessä osaamisperusteisuuden näkökulmasta oppimiskeskeisyyteen siirtymistä ja opettajan roolin muuttumista kohti ValmentajaOpettajuutta.