Lastensuojelun maine. Lastensuojelu sosiaalityön opiskelijoiden, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja toimittajien näkemysten mukaan.

Abstract

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen maine lastensuojelulla on sosiaalityön opiskelijoiden, toimittajien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemysten mukaan. Tavoitteena on myös selvittää eroavatko eri vastaajaryhmien näkemykset toisistaan.

Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee mainetta ja lastensuojelua. Lastensuojelua lähestytään moraalista järkeilyä vaativana asiantuntijatyönä, jossa joudutaan kamppailemaan hyvän ja pahan ristipaineessa. Lastensuojelu on myös nähty symbolisesti likaisena työnä. Mainetta käsitellään ensin käsitteenä ja sen jälkeen pohditaan maineen rakentumista, merkityksiä ja ulottuvuuksia.

Tutkielmassa on käytetty kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella Webropol-internet kyselyohjelman kautta. Vastaajaryhmiä on lähestytty sähköpostitse. Yhteensä kohderyhmiin sopivia vastaajia on 273 kappaletta, joista 103 on sosiaalityön opiskelijoita, 44 toimittajaa ja 126 lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Aineistossa tärkeimmän osuuden muodostavat 36 adjektiiviparia, joiden katsotaan kuvaavan lastensuojelun mainetta. Näitä adjektiivipareja analysoitiin yksinään sekä pääkomponenttianalyysin avulla etsittiin lastensuojelun maineen ulottuvuuksia. Aineistosta löytyi neljä lastensuojelun mainetta kuvaavaa ulottuvuutta: vastuullisuus, palvelevuus ja auttavaisuus, avoimuus sekä houkuttelevuus ja arvostus. Syvemmän ymmärryksen tueksi aineistosta on analysoitu myös kolme avointa kysymystä; mitä tulee mieleen sanasta lastensuojelun, mitkä ovat tärkeimpiä lastensuojelun palveluita sekä miten lastensuojelun tulisi kehittää tiedottamistaan?

Tulosten mukaan lastensuojelun maineen vahvuudet ovat sekä tarpeellisuudessa, vastuullisuudessa, että korkeassa moraalissa. Lastensuojelun maineen heikkoudet ovat resurssipulassa, alan houkuttelevuudessa ja arvostuksessa. Lastensuojelulla on myös haasteita julkisuuskuvansa ja viestinnän kanssa; lastensuojelun työnkuvista ei tiedetä riittävästi, tiedottamiseen kaivataan avoimuutta, positiivisuutta sekä ylipäätään sitä, että osallistutaan julkiseen keskusteluun. Toimittajat arvioivat lastensuojelua negatiivisemmin kuin muuta vastaajaryhmät. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät positiivisemmin. Kaikkien vastaajaryhmien vastaukset olivat kuitenkin samansuuntaisia ja vastaajat pitivät lastensuojelun maineen vahvuuksina ja heikkouksina samoja asioita.