Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Työ vaarassa? Koettu työn epävarmuus ja sen yhteys työhyvinvointiin suomalaisten palkansaajien keskuudessa

Laine, Ville (2015)

 
Avaa tiedosto
GRADU-1451912001.pdf (2.371Mt)
Lataukset: 



Laine, Ville
2015

Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-02
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601041004
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee suomalaisten palkansaajien kokemaa työn epävarmuutta. Länsimaisissa yhteiskunnissa tapahtuneet muutokset, kuten talousjärjestelmien globalisaatio, globaali kilpailu sekä teknologinen kehitys, ovat kasvattaneet painetta entistä joustavampien työmarkkinoiden luomiseen. Työntekijän aseman ja joustovaatimusten välisen ristiriidan ratkaisuksi kaavailtu joustoturva vaikuttaa puskuroivan uuden työmarkkinatilanteen luomia riskejä vain osittain. Samalla joustotyömarkkinat ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia, normaalityösuhteista poikkeavia epätyypillisiä työsuhteita ja muita joustavuuteen perustuvia työelämän käytäntöjä. Vaikuttaa siltä, että perinteinen palkkatyöntekijyys on murroksessa. Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa työn epävarmuus koskettaa yhä useampaa palkansaajaa Suomessa.

Tutkin työn epävarmuutta palkansaajan subjektiivisena arviona hänen työsuhteeseensa kohdistuvista uhista. Epävarmuutta tarkastelen kolmesta näkökulmasta: kuinka yleistä työn epävarmuus Suomessa on, miten se on kehittynyt ajassa, millaisia työympäristöjä ja työntekijäryhmiä epävarmuus erityisesti koskettaa ja mikä on epävarmuuden yhteys työhyvinvointiin. Vaihtelua koetussa työn epävarmuudessa tutkin erilaisten yksilötekijöiden sekä työntekijän asemaan ja työorganisaatioon liittyvien tekijöiden avulla. Epävarmuuden yhteyttä työhyvinvointiin selvitän Peter Warrin vitamiinimallia avuksi käyttäen. Tarkasteluni kohteena on se, missä määrin työn epävarmuus selittää vaihtelua raportoidussa työhyvinvoinnissa suhteutettuna muihin työympäristön piirteisiin. Tutkimusasetelma on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusaineistona käytän Tilastokeskuksen työolotutkimusta vuodelta 2013 (N = 4876) sekä työolotutkimuksen aikasarjoja vuodesta 1977 lähtien. Analysoin aineistoa ristiintaulukointien, logistisen regressioanalyysin sekä varianssianalyysin avulla.

Tulokset osoittavat työn epävarmuuden koskettavan merkittävää vähemmistöä suomalaisista palkansaajista. Epävarmuutta työstään koki yli neljäsosa kaikista työolotutkimukseen vastanneista vuonna 2013, mikä on enemmän kuin koskaan työolotutkimuksen historiassa. Talouden suhdannekehitys, työttömyysasteen vaihtelu sekä työmarkkinoiden hidas muutos vaikuttavat kaikki olevan yhteydessä koetun epävarmuuden yleisyyden kehitykseen. Vahvimmin koettua työn epävarmuutta selittävät työpaikan heikoksi arvioitu taloudellinen tilanne, työskentely määräaikaisessa tai vuokratyösuhteessa, katkonainen työhistoria sekä työpaikan heikko muutosviestintä. Eroja työhyvinvoinnissa epävarmuus selittää tilastollisesti erittäin merkitsevästi, mutta vain vähäisissä määrin. Selitysvoimaltaan merkittävämpiä työympäristön piirteitä ovat työn henkinen raskaus, tyytyväisyys kehitysmahdollisuuksiin työssä sekä esimieheltä saatu tuki. Tulokset ovat pääosin yhteneviä aiemman tutkimuksen kanssa. Warrin vitamiinimallin selitysvoima jää tulosten valossa vähäiseksi.

Vaikka työn epävarmuuden kokeminen vaikuttaa Suomessa entistä yleisemmältä, saattaa se olla luonteeltaan vähemmän vahingollista kuin aiempi tutkimus antaisi olettaa. Toisaalta epävarmuuden syyt ovat tutkimukseni perusteella pääosin rationaalisia. Tulevaisuudessa olisi tärkeä tutkia mahdollisia laatueroja epävarmuuden kokemuksessa.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36421]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste