Lapset osallistavaa puistosuunnittelua

Abstract

Lapsen asema yhteiskunnassa ja kulttuurissa on jatkuvan kamppailun tulosta. Sillä on pitkät historialliset perinteet, jotka vaikuttavat lasten kehitys- ja vaikutusmahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa. Lapset ovat yhä melko toissijaisessa roolissa osallistavan suunnittelun ja omaan elinympäristöönsä vaikuttamisen areenoilla. Lapsia ja nuoria aidosti osallistavan suunnittelukulttuurin olemassaolo on tärkeää jo pelkästään siksi, että osallisuuden avulla voidaan luoda edellytyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Lisäksi ottamalla lapset ja nuoret mukaan toimintaan, heidät voidaan tutustuttaa ja sitouttaa omaan lähiympäristöönsä.

Tutkimukseni tavoitteena on julkishallinnon toimijoiden näkökulmasta selvittää sitä, millaisena he näkevät lapsia ja nuoria osallistavan suunnittelun. Lisäksi tarkoituksenani on näiden asiantuntijahaastattelujen avulla kartoittaa millaisia vaihtoehtoisia aidosti suunnitteluun osallistavia käytäntöjä lapsille ja nuorille on ja voisi olla. Tutkimukseni lähestymistapa on kvalitatiivinen. Teemahaastattelin neljää eri alan asiantuntijaa, jotka olivat olleet jollakin tavoin mukana Tampereen Pikku Kakkosen puiston uudistamishankkeessa ja sen suunnittelutyöryhmässä. Pääaineiston oheen havainnoin yleisesti Tampereen Pikku Kakkosen puiston toimintaa, saadakseni tietoa puiston nykytilanteesta. Tein samalla gallup-kyselyä, johon osallistui kymmenen lasta. Tutkimus perustuu osallistavaa kaupunkisuunnittelua ja osallisuutta käsitteleviin teorioihin. Keskeisessä roolissa ovat lainsäädäntö, sosiaalipedagoginen teoria sekä moniäänisen suunnittelun teoria-orientaatio.

Tutkimuksen tulosten mukaan julkishallinnon toimijat pitävät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista elinympäristönsä suunnitteluun tärkeänä. Oman haasteensa tähän tuo kansallisen politiikan ja julkishallinnon yhä varsin löyhät käytännöntason ohjausmekanismit osallistavan kaupunkisuunnittelun toimintaorientaation juurruttamiseksi. Haastatellut julkishallinnon toimijat kokevat lapsia ja nuoria osallistavan suunnittelun muun muassa käyttäjälähtöisyyden, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kasvamisen sekä ympäristön arvostuksen kehittymisen vuoksi tärkeänä lähtökohtana suunnittelulle. Vain aidosti osallistavan suunnittelun kautta kohderyhmän todelliset tarpeet toteutuvat. Lapsi ja nuori halutaan nähdä pätevänä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä, yhtenä asiantuntijana muiden joukossa. Se, kuinka kattavasti ja aidosti lapsi tai nuori pääsee mukaan osaksi erilaisia suunnitteluprosesseja, riippuu pitkälti myös aikuisista. Kuinka hyvin mahdollistamme ja vahvistamme osallisuuden kokemuksia, otammeko aktiivisesti mukaan osaksi prosessia. Haastattelujen ja havainnointien valossa voidaan todeta, että Tampereella toteutettu Pikku Kakkosen leikkipuiston uudistamishanke on onnistunut osallistamaan lapset ja nuoret osaksi suunnitteluprosessia. Suunnittelutyöryhmässä toimineet julkishallinnon toimijat kokevat osallisuuden onnistumisen avaintekijöinä olleen kattavan käyttäjäryhmien huomioimisen, oikea-aikaisen vaikuttamisen ja juuri kyseiseen suunnitteluprosessiin sopivien lähestymistapojen löytymisen osallistavaa toimintaa ajatellen. Haastateltavien mukaan lasten ja nuorten yhteiskunnallisen toimijuuden paikka ja merkitys ei ole vähäpätöinen asia. Lapsia ja nuoria osallistavan suunnittelun merkityksen todellinen tunnistaminen ja tunnustaminen niin kansallisessa politiikassa kuin julkishallinnon eri tasoilla on välttämätöntä, jotta heidän yhteiskunnallista toimijuuttaan kuntalaisina ja elinympäristönsä aktiivisina vaikuttajina voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessakin.