Omaisten kokemuksia läheisen psykiatrisesta sairaalahoidosta
Leinonen, Riina (2015)
Leinonen, Riina
2015
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512312583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512312583
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee omaisten kokemuksia aikuisen läheisensä psykiatrisesta sairaalahoidosta. Psykiatrinen hoitojärjestelmä on viime vuosikymmeninä käynyt läpi suuria rakenteellisia uudistuksia ja hoito on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi. Psykiatriset potilaat tarvitsevat usein runsaasti omaistensa apua ja tukea. Psykiatrisen laitoshoidon supistuminen vaikuttaa väistämättä siihen, kuinka suuri huolenpitovastuu omaiselle jää psyykkisesti sairaasta läheisestään.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja lähestymistavaltaan fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdella eri tavalla. Osa aineistosta on kerätty kirjoituspyynnön avulla ja osa eräältä internetin keskustelufoorumilta. Nämä kaksi eri aineiston osaa muistuttavat sisällöllisesti paljon toisiaan. Aineisto on analysoitu teemoittelun avulla. Aineistosta löytyneet teemat jakaantuvat kahdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi, joista ensimmäisen muodostaa läheisen psykiatrisen sairaalahoidon eri vaiheet ja omaisen kokemukset sekä tunteet niihin liittyen. Toisessa osassa käsitellään omaisten kokemuksia yhteistyöstä hoitohenkilökunnan kanssa.
Omaisten kirjoituksista tulee esiin vaikeus saada sairas läheinen psykiatriseen sairaalahoitoon. Suurimpana haasteena sairaalahoidon alkamiselle kuvautuu läheisen sairaudentunnottomuus ja haluttomuus psykiatriseen hoitoon. Läheisen saaminen vastentahtoiseen hoitoon voi olla hyvin vaikeaa. Moni omainen kuvaa myös sairaalahoidon olevan liian lyhyt siihen, että läheinen ehtisi toipua riittävästi.
Läheisen sairaalahoidon aikana omaiset ovat useissa eri yhteyksissä tekemisissä läheisen hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa. Moni omainen kertoo, ettei läheisen hoidosta ja sairaudesta saanut riittävästi tietoa. Sairaalahoito saattoi myös toteutua ilman yhtään hoitoneuvottelua omaisten kanssa. Negatiivisina ominaisuuksina hoitohenkilökuntaan liitetään töykeys ja välinpitämättömyys sairasta läheistä kohtaan sekä omaisten mielipiteiden ja näkemysten sivuuttaminen. Hyvien vuorovaikutuskokemusten pohjana on henkilökunnan kokeminen muun muassa helposti lähestyttäväksi, avoimeksi ja kuuntelevaksi.
Tämän tutkimuksen omaisten kokemuksissa kuvautuu enimmäkseen negatiiviset kokemukset liittyen läheisen psykiatriseen sairaalahoitoon. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa. Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että etenkin keskustelufoorumeiden kirjoituksissa saattavat negatiiviset kokemukset painottua positiivisia enemmän. Psykiatrisen sairaalahoidon tulisi aina sisältää myös potilaan lähiverkoston huomioimista monessa eri yhteydessä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella psykiatrisen sairaalahoidon käytännöissä on omaisten osallistamisen ja huomioimisen suhteen kehitettävää.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja lähestymistavaltaan fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdella eri tavalla. Osa aineistosta on kerätty kirjoituspyynnön avulla ja osa eräältä internetin keskustelufoorumilta. Nämä kaksi eri aineiston osaa muistuttavat sisällöllisesti paljon toisiaan. Aineisto on analysoitu teemoittelun avulla. Aineistosta löytyneet teemat jakaantuvat kahdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi, joista ensimmäisen muodostaa läheisen psykiatrisen sairaalahoidon eri vaiheet ja omaisen kokemukset sekä tunteet niihin liittyen. Toisessa osassa käsitellään omaisten kokemuksia yhteistyöstä hoitohenkilökunnan kanssa.
Omaisten kirjoituksista tulee esiin vaikeus saada sairas läheinen psykiatriseen sairaalahoitoon. Suurimpana haasteena sairaalahoidon alkamiselle kuvautuu läheisen sairaudentunnottomuus ja haluttomuus psykiatriseen hoitoon. Läheisen saaminen vastentahtoiseen hoitoon voi olla hyvin vaikeaa. Moni omainen kuvaa myös sairaalahoidon olevan liian lyhyt siihen, että läheinen ehtisi toipua riittävästi.
Läheisen sairaalahoidon aikana omaiset ovat useissa eri yhteyksissä tekemisissä läheisen hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa. Moni omainen kertoo, ettei läheisen hoidosta ja sairaudesta saanut riittävästi tietoa. Sairaalahoito saattoi myös toteutua ilman yhtään hoitoneuvottelua omaisten kanssa. Negatiivisina ominaisuuksina hoitohenkilökuntaan liitetään töykeys ja välinpitämättömyys sairasta läheistä kohtaan sekä omaisten mielipiteiden ja näkemysten sivuuttaminen. Hyvien vuorovaikutuskokemusten pohjana on henkilökunnan kokeminen muun muassa helposti lähestyttäväksi, avoimeksi ja kuuntelevaksi.
Tämän tutkimuksen omaisten kokemuksissa kuvautuu enimmäkseen negatiiviset kokemukset liittyen läheisen psykiatriseen sairaalahoitoon. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa. Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että etenkin keskustelufoorumeiden kirjoituksissa saattavat negatiiviset kokemukset painottua positiivisia enemmän. Psykiatrisen sairaalahoidon tulisi aina sisältää myös potilaan lähiverkoston huomioimista monessa eri yhteydessä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella psykiatrisen sairaalahoidon käytännöissä on omaisten osallistamisen ja huomioimisen suhteen kehitettävää.