"Vaihtelevuusmahdollisuuksia ja helposti toimiva" Toimintatutkimus koululuokan fyysisestä oppimisympäristöstä käyttäjien näkökulmasta

Abstract

”Vaihtelevuusmahdollisuuksia ja helposti toimiva” Toimintatutkimus fyysisestä oppimisympäristöstä käyttäjien kokemana

Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa tutkittiin erään suomalaisen alakoulun luokkahuoneen viihtyisyyttä ja pedagogista toimivuutta tilankäyttäjien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat ja oppilaat ovat muokanneet luokkahuonetta, fyysistä oppimisympäristöään, omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Suunnitelmat muutokselle ja muutoksen toteutus tehtiin aiemmissa tutkimuksissa, jolloin tämän tutkimuksen tarkoitus oli verrata lopputulosta lähtötilanteeseen sekä selvittää onko muutoksilla ollut vaikutusta pedagogiseen toimintaan. Tutkimusaineistosta selvisi myös koko prosessia kuvaava palaute.

Tutkimus on toteutettu laadullisena, produktiivisena tutkimuksena, jossa on hyödynnetty sekä kasvatustieteellistä hermeneuttista että yritysmaailmasta tunnettua iteratiivista ajattelutapaa syventämään tutkijan ymmärrystä. Tässä tutkimuksessa on haastateltu luokkahuoneessa opettavia opettajia sekä siellä opiskelevia oppilaita. Aineisto on kerätty kahdella puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella sekä yhdellä litteroidulla teemahaastattelulla, joiden lisäksi on käytetty myös tutkijan tekemiä havaintoja luokkahuoneen kokemasta muutoksesta.

Tutkimusaineistot, neljä kokonaisuutta, on analysoitu sisällönanalyysillä, josta on edetty tulosten tyypittelyyn. Jokainen aineisto on analysoitu erikseen aineiston erityispiirteitä mukailemalla. Lopuksi aineistoja on verrattu keskenään ja tehty niistä loppupäätelmät.

Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksessa selvisi, että tilankäyttäjät tekivät fyysiseen oppimisympäristöönsä sekä esteettisiä että toiminnallisia muutoksia, jotka parantavat viihtyisyyttä mutta rikastavat myös pedagogista toimintaa. Luokkahuoneeseen luotiin erilaisiin oppimistilanteisiin sopivia pienempiä työskentelypisteitä, mutta säilytettiin oppilaiden omat pulpetit. Näin opettajat pystyvät varioimaan didaktisia ratkaisuja ja hyödyntämään oppilaiden kanssa luokkahuoneen neliöt tehokkaasti. Muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet kaikkien opettajien opetusmenetelmiin. Oppilaiden näkökulmasta erityisesti oppimisen laajeneminen fyysisesti eri puolille luokkaa oli merkittävin tulos, sillä se toi mukanaan myös työskentelyasennon vaihtelevuuden ja lisää vapautta liikkua luokassa tuntien aikana.

Loppupäätelmänä projekti oli onnistunut ja luokkahuoneesta tuli enemmän käyttäjiensä näköinen sekä enemmän heidän tarpeitaan vastaava oppimistila. Hermeneuttisesta ja iteratiivisesta näkökulmasta katsottuna käyttäjälähtöinen tilasuunnittelu toteutui aineiston perusteella hyvin. Jatkotoimenpide-ehdotuksena on jatkossakin kiinnittää huomiota fyysiseen oppimisympäristöön, sillä vaikka käyttäjät pysyisivät samoina, heidän tarpeensa ovat alttiita muutoksille. Tavoitteena on säilyttää opettajissa ja oppilaissa herkkyys havaita ympäristön vaikutus työskentelyyn.