Eurooppalainen tutkimuspolitiikka, eurooppalainen tietämisen logiikka. Euroopan komission suomalaisten komitea- ja asiantuntijaryhmien jäsenten kokemuksia monikansallisessa asiantuntijaverkostossa vaikuttamisesta

Abstract

Tutkielma käsittelee Euroopan komission komitea- ja asiantuntijaryhmien toimintaa verkostoyhteiskunnalle tunnusomaisina monikansallisina hallintaverkostoina. Toisin kuin perinteisissä hierarkkisissa hallintorakenteissa, hallintaverkostoissa ei lähtökohtaisesti ole institutionaalisen tyhjiön takia tarkoin määriteltyjä vastuunalaisuuksia eikä sääntöjä. Tutkielman keskeinen päätelmä on, että EU:n tutkimuspolitiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa Euroopan komissiota tukevat työryhmät ovat tyypillinen esimerkki siitä, millaisia haasteita monikansalliset ja verkostomaiset asiantuntijaryhmät kohtaavat. Työryhmiin osallistuva operoi saman asian puitteissa sekä kansallisella että monikansallisella, eurooppalaisella tasolla, mikä ei ole työryhmäjäsenen kannalta ongelmatonta.

Yhteentoista Euroopan komission suomalaisten komitea- ja asiantuntijaryhmien jäsenten haastatteluun perustuvassa tutkielmassa osoitetaan verkostodramaturgian keinoin, kuinka Euroopan komission työryhmissä vaaditaan käytäntöyhteisölle ominaisia toimintatapoja: yhteisiin performansseihin osallistumista ja jaettua käsitystä käsiteltävästä ongelmasta. Asiantuntijuus ja toimijoiden välinen luottamus ei ole monikansallisissa hallintaverkostoissa automaattista, vaan olennainen osa työryhmäjäsenten toiminnasta liittyy luottamuksen ja uskottavuuden rakentamiseen verkostossa. Asiantuntijuus perustuu niin ikään rooliin, joka verkoston toimintaan osallistumisen kautta pitää ansaita. Asiantuntijuutta toteutetaan puolestaan osallistumalla eurooppalaisen tutkimuspolitiikan diskurssiin. Kutsun Euroopan komission työryhmien tietokäytänteitä eurooppalaisen tietämisen logiikaksi, jossa asiantuntijoiden tieto ja näkemykset esitetään yhteisen eurooppalaisen edun kautta.

Eurooppalaisella tasolla toimivaan käytäntöyhteisöön kuuluminen vaikuttaa myös suomalaiseen työryhmäjäseneen henkilökohtaisesti ja osallistumisella monikansallisen verkoston toimintaan voidaan nähdä olevan myös työryhmäjäsenen identiteettiä muokkaava vaikutus. Vaikka kansallisen tason ja suomalaisen sidosryhmän intressit nousevat esiin työryhmäjäsenille tärkeänä ja ensisijaisena prioriteettina, niin toisaalta suomalaiset työryhmäjäsenet alkavat kiinnittyä oppimisprosessin kautta yhä enemmän eurooppalaiseen projektiin ja yhteisen eurooppalaisen tutkimuspolitiikan edistämiseen. Työryhmillä voidaan nähdä olevan siis merkitystä myös työryhmäjäsenten eurooppalaistumisen kannalta.