"Kohta heterot ovat kummajaisia" Retoriikka seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksia koskevassa keskustelussa.
Martikainen, Elena (2015)
Martikainen, Elena
2015
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512302572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512302572
Tiivistelmä
Viime vuosikymmenten aikana on käyty aktiivisesti keskusteluja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Monen lyhyessä ajassa tapahtuneen merkittävän muutoksen seurauksena ja myös vastakkaisten arvomaailmojen törmäyksestä johtuen keskustelut ovat saaneet paljon näkyvyyttä mediassa. Homoseksuaalien oikeudet ja niiden asteittainen kehitys on ollut verrattain ripeää ja historiallisesti ainutlaatuista juuri viime vuosikymmenten aikana, ei ainoastaan Suomessa mutta myös muissa länsimaissa. Eri lakialoitteet sekä muut lainsäädäntöön liittyvät valmistelut ja muutokset ovat olleet osaltaan järjestöjen ja liikkeiden aktiivisuuden synnyttämää reaktiota ja puuttumista lainsäädännön eriarvoistaviin mekanismeihin.
Tarkastelen pro gradu tutkielmassani seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksia koskevaa keskustelua retoriikan näkökulmasta. Adoptiolaista käyty eduskuntakeskustelu oli vuonna 2009 aiheuttanut kohua ja saanut runsaasti näkyvyyttä valtavirtamediassa uutisoinnin ja mielipidekirjoitusten muodossa. Laki, joka salli samaa sukupuolta olevien pareille adoptoida puolisonsa lapsen eli niin kutsuttu sisäisen adoption laki, oli pinnalla julkisuudessa pääosin muutaman kansanedustajan kärjekkään ja provosoivan mielipiteen ansiosta. Tutkielmassani pyrin selvittämään keskustelun argumentointia ja retoriikkaa, aineistona käytössäni on eduskuntakeskustelut sekä Helsingin Sanomien ja Aamulehden mielipidekirjoitukset.
Lähestyn aihetta retorisen analyysin välineitä käyttäen, pyrkimyksenäni on paikantaa keskustelussa ilmenevät arvolähtökohdat ja niiden tavoitteet sekä tutkia eri osapuolten argumenttien pohjana olevia ideologioita. Adoptiolakia koskevassa määrittelykamppailussa vastakkain ovat kehityksen ja rappion retoriikat, joiden näkökulmat adoptiolain vaikutuksesta poikkeavat merkittävästi toisistaan. Analyysiäni johdattivat kaksi keskeistä retoriikan teoriaa, Perelmanin argumentoinnin tekniikat ja Hirschmanin poliittisen retoriikan väittämät.
Seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksista käyty keskustelu ilmentää perheen, vanhemmuuden, seksuaalisuuden ja normien määrittelyjä. Arvolähtökohtien kautta on paikannettavissa erilaisia vastakkaisia ideologioita. Arvolähtökohtien lisäksi keskustelussa kamppailevat keskenään kehityksen ja rappion retoriikat, joita rakennetaan erilaisista arvolähtökohdista käsin. Keskeisin teesi rappion retoriikassa on adoptiolain vaarantava ja vahingoittava vaikutus, joka ulottuu yhteiskunnan eri tasoille. Kehityksen retoriikassa puolestaan adoptio-oikeudet nähdään yhteiskunnallisen edistyksen, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kokonaisvisiona.
Tarkastelen pro gradu tutkielmassani seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksia koskevaa keskustelua retoriikan näkökulmasta. Adoptiolaista käyty eduskuntakeskustelu oli vuonna 2009 aiheuttanut kohua ja saanut runsaasti näkyvyyttä valtavirtamediassa uutisoinnin ja mielipidekirjoitusten muodossa. Laki, joka salli samaa sukupuolta olevien pareille adoptoida puolisonsa lapsen eli niin kutsuttu sisäisen adoption laki, oli pinnalla julkisuudessa pääosin muutaman kansanedustajan kärjekkään ja provosoivan mielipiteen ansiosta. Tutkielmassani pyrin selvittämään keskustelun argumentointia ja retoriikkaa, aineistona käytössäni on eduskuntakeskustelut sekä Helsingin Sanomien ja Aamulehden mielipidekirjoitukset.
Lähestyn aihetta retorisen analyysin välineitä käyttäen, pyrkimyksenäni on paikantaa keskustelussa ilmenevät arvolähtökohdat ja niiden tavoitteet sekä tutkia eri osapuolten argumenttien pohjana olevia ideologioita. Adoptiolakia koskevassa määrittelykamppailussa vastakkain ovat kehityksen ja rappion retoriikat, joiden näkökulmat adoptiolain vaikutuksesta poikkeavat merkittävästi toisistaan. Analyysiäni johdattivat kaksi keskeistä retoriikan teoriaa, Perelmanin argumentoinnin tekniikat ja Hirschmanin poliittisen retoriikan väittämät.
Seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeuksista käyty keskustelu ilmentää perheen, vanhemmuuden, seksuaalisuuden ja normien määrittelyjä. Arvolähtökohtien kautta on paikannettavissa erilaisia vastakkaisia ideologioita. Arvolähtökohtien lisäksi keskustelussa kamppailevat keskenään kehityksen ja rappion retoriikat, joita rakennetaan erilaisista arvolähtökohdista käsin. Keskeisin teesi rappion retoriikassa on adoptiolain vaarantava ja vahingoittava vaikutus, joka ulottuu yhteiskunnan eri tasoille. Kehityksen retoriikassa puolestaan adoptio-oikeudet nähdään yhteiskunnallisen edistyksen, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kokonaisvisiona.