Frauen im öffentlichen Wirtschaftsdiskurs im deutsch-finnischen Vergleich. Eine kritische Diskursanalyse ausgewählter Artikel im Handelsblatt und in der Taloussanomat

Abstract

Tämä kieli- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus pohjautuu sosiaalisen konstruktivismin ajatukseen, että ymmärtämyksemme todellisuudesta rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jossa diskursseilla on keskeinen merkitys. Tutkimus perustuu kriittiseen diskurssianalyysiin, joka pyrkii tekemään näkyväksi kielellisten valintojen taustalla vaikuttavia valtasuhteita, jotka vaikuttavat siihen, miten ilmiöistä ja asioista puhutaan ja minkälaisia mielikuvia näin ollen luodaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin ja argumentaatioanalyysin metodein sitä, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä naisia koskevassa ajankohtaisessa talousalan diskurssissa on Saksan ja Suomen välillä koskien teksteissä muodostuvaa naiskuvaa, naisten asemointia teksteissä ja yhteiskunnasta muodostuvaa kuvaa naisiin nähden. Tutkimuksen materiaalina on yhteensä kuusi artikkelia, jotka on julkaistu Handelsblatt- ja Taloussanomat-verkkolehdissä vuonna 2014. Kummassakin maassa ajankohtainen julkinen keskustelu naisten pätevyydestä ylemmissä työtehtävissä perustelee tutkimuksen aihe- ja materiaalivalinnan.

Molemmissa lehdissä ympäröivä yhteiskunta kuvataan epäsuotuisana naisten menestykselle, kuten taloudelliselle menestykselle ylipäänsä. Saksalaisissa artikkeleissa muodostuva naiskuva on aktiivinen ja urasuuntautunut, kun taas suomalaisissa artikkeleissa muodostuu stereotyyppisempi ja passiivisempi kuva naisista. Molemmissa lehdissä naisten keskimääräinen vähyys miesvaltaisilla teknisillä aloilla esitetään ei-toivottuna ilmiönä. Handelsblattissa on taipumus esittää naisten houkutteleminen innovaatiorikkaille teknisille aloille ratkaisuna taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kriittisesti tarkasteltuna naiset jälleen välineellistetään kapitalististen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka intentio on puhtaasti tasa-arvoa tukeva. Taloussanomissa naisten välineellistämistä ei ilmene vastaavalla tavalla. Tämä saattaa viitata siihen, että Suomessa lienee jo havahduttu naisia tukevien näkemyksien ristiriitaisuuteen, minkä takia niiden esiin tuomista ehkä tietoisesti vältetään.