Oikeus saada tietoja rikosoikeudellisista seuraamuksista - Jännitteet julkisuusperiaatteen ja yksityiselämän suojan välillä
Jartti, Petteri (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Jartti, Petteri
2015
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292566
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kahden perusoikeuden, viranomaistoiminnan julkisuuden ja yksityiselämän suojan, välille syntyviä jännitteitä luovutettaessa tietoja rikosoikeudellisista seuraamuksista. Julkisuus on viranomaistoiminnassa perusoikeus, joka antaa jokaiselle mahdollisuuden tiedustella julkisia asiakirjoja. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta turvaa jokaiselle oikeuden saada tietoja viranomaistoiminnasta ja viranomaisten laatimista asiakirjoista. Tuomioistuimen antamat tuomiot ovat lähtökohtaisesti aina julkisia, ellei niitä ole erikseen määrätty pidettäväksi salassa. Tuomioistuimen antama ratkaisu eli tuomiolauselma ja tuomiossa sovelletut lainkohdat ovat kuitenkin aina julkisia. Tuomiolauselmasta ilmenee aina rikoksesta tuomitun henkilön nimi, syyksiluetut rikokset ja rangaistus.
Rikosoikeudellisten rekisterien ensisijainen käyttötarkoitus on luovuttaa tietoja rangaistusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten lain nojalla. Lisäksi tietoja luovutetaan henkilön luotettavuutta tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämisessä tai arvioimisessa. Rikosoikeudellisia rekisterejä ovat esimerkiksi rikosrekisteri ja sakkorekisteri. Tiedonsaantioikeus on alkujaan ollut käytännössä ainoastaan viranomaisilla. Myöhemmin myös yksityishenkilöt ovat saaneet tiedonsaantioikeuksia ryhtyäkseen erilaisiin tehtäviin, kuten työskentelemään alaikäisten lasten parissa tai suorittamaan oppilaitoksen tutkintoon sisältyvää työharjoittelua lasten parissa.
Erona edellä mainituissa tiedonsaantioikeuksissa on se, että tuomioistuimen rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältävistä julkisista asiakirjoista voi saada tietoja kuka hyvänsä, kun taas rikosoikeudellisista rekistereistä tietoja luovutetaan ainoastaan lain nojalla tiettyihin tarkoituksiin. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää julkisuusperiaatteen ja yksityiselämän suojan sisältöä ja tuoda sitä kautta esille yksityiselämän suojan ja julkisuusperiaatteen väliset jännitteet rikosoikeudellisia seuraamuksia luovutettaessa tuomioistuimen diaarista tai rikosoikeudellisista rekistereistä. Edellä mainitun lisäksi esille nousee, millä tavalla rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältävien julkisten asiakirjojen saantia on rajoitettu.
Julkisuusperiaate on tuonut markkinoille yrityksiä, jotka selvittävät henkilöiden rikollista taustaa julkisuusperiaatteen nojalla anonyymina. Tämä luo jännitteen kahden perusoikeuden, julkisuusperiaatteen ja yksityiselämän suojan, välille. Rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältäviä julkisia asiakirjoja luovutetaan tällä hetkellä tuomioistuimissa ilman pyydetyn tiedon käyttötarkoitusta. Sitä vastoin rikosoikeudellisissa rekistereissä samat tiedot on pidettävä salassa ja tietojen luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erityislakien nojalla. Tämä ristiriitaisuuden yhteensovittaminen kaipaisi lainsäädännöllisiä muutoksia julkisuus- tai henkilötietolakiin.
Rikosoikeudellisten rekisterien ensisijainen käyttötarkoitus on luovuttaa tietoja rangaistusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten lain nojalla. Lisäksi tietoja luovutetaan henkilön luotettavuutta tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämisessä tai arvioimisessa. Rikosoikeudellisia rekisterejä ovat esimerkiksi rikosrekisteri ja sakkorekisteri. Tiedonsaantioikeus on alkujaan ollut käytännössä ainoastaan viranomaisilla. Myöhemmin myös yksityishenkilöt ovat saaneet tiedonsaantioikeuksia ryhtyäkseen erilaisiin tehtäviin, kuten työskentelemään alaikäisten lasten parissa tai suorittamaan oppilaitoksen tutkintoon sisältyvää työharjoittelua lasten parissa.
Erona edellä mainituissa tiedonsaantioikeuksissa on se, että tuomioistuimen rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältävistä julkisista asiakirjoista voi saada tietoja kuka hyvänsä, kun taas rikosoikeudellisista rekistereistä tietoja luovutetaan ainoastaan lain nojalla tiettyihin tarkoituksiin. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää julkisuusperiaatteen ja yksityiselämän suojan sisältöä ja tuoda sitä kautta esille yksityiselämän suojan ja julkisuusperiaatteen väliset jännitteet rikosoikeudellisia seuraamuksia luovutettaessa tuomioistuimen diaarista tai rikosoikeudellisista rekistereistä. Edellä mainitun lisäksi esille nousee, millä tavalla rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältävien julkisten asiakirjojen saantia on rajoitettu.
Julkisuusperiaate on tuonut markkinoille yrityksiä, jotka selvittävät henkilöiden rikollista taustaa julkisuusperiaatteen nojalla anonyymina. Tämä luo jännitteen kahden perusoikeuden, julkisuusperiaatteen ja yksityiselämän suojan, välille. Rikosoikeudellisia seuraamuksia sisältäviä julkisia asiakirjoja luovutetaan tällä hetkellä tuomioistuimissa ilman pyydetyn tiedon käyttötarkoitusta. Sitä vastoin rikosoikeudellisissa rekistereissä samat tiedot on pidettävä salassa ja tietojen luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erityislakien nojalla. Tämä ristiriitaisuuden yhteensovittaminen kaipaisi lainsäädännöllisiä muutoksia julkisuus- tai henkilötietolakiin.