// Esitellään gradun nimi. Ohjelmointikoodin kommenttien tekstilaji
Perkiö, Elina (2015)
2015
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292563
Tiivistelmä
Pro gradu -työn tavoitteena on selvittää, millaisia ovat ohjelmointikoodin yhteydessä esiintyvät kommentit tekstintutkimuksen näkökulmasta. Huomion kohteena on erityisesti se, mitkä piirteet määrittävät kommenttien tekstilajia, sekä se, miten kommentit toimivat yhdessä koodin kanssa. Ohjelmointikoodin kommentit ovat luonnollisella kielellä kirjoitettuja lyhyitä tekstejä, jotka sijoittuvat ohjelmointikoodin sekaan. Ohjelmoinnin oppikirjamääritelmän mukaan kommenttien tehtävänä on selventää ohjelman toimintaa ihmisille, jotka lukevat koodia.
Työn tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisen tekstilajin ohjelmointikoodin kommentit muodostavat? Millaisessa suhteessa kommentit ovat niiden kommentoimaan koodiin? Millaiset tekijyyteen, maailman kuvaamiseen ja koheesiokeinoihin liittyvät piirteet määrittävät kommentteja?
Tutkimusaineisto koostuu yliopiston ohjelmointikurssin Java-kielisistä harjoitustöistä. Näistä varsinaisen analysoinnin kohteena on 60 koodin sisällä sijaitsevaa laajaa kokonaisuutta, jota kutsutaan Java-ohjelmoinnissa metodiksi.
Tutkimuksen teoreettisena perustana toimii systeemis-funktionaalinen näkemys teksteistä ja tekstilajeista. Analyysin jaottelun perusteena on systeemis-funktionaalisen teorian piiriin kuuluvat M. A. K. Hallidayn luomat metafunktiot, joita ovat ideationaalinen, interpersoonainen ja tekstuaalinen. Poimin aineistosta esimerkkejä maailman kuvaamiseen, tekijyyteen ja koheesiokeinoihin liittyvistä piirteistä ja analysoin niiden vaikutusta tekstilajin muodostumiseen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että ainakin tämän aineiston osalta ohjelmointikoodin kommentit muodostavat melko yhtenäisen tekstilajin, sillä niillä on yhdistäviä ja vain tälle tekstilajille tyypillisiä piirteitä. Kommenttien tekstilajille ominaista on se, että se on riippuvainen kommentoimastaan koodista, mikä on määritelmä kommenttien ja koodin suhteelle. Koodi määrää kommenttien esiintymisjärjestyksen ja koodin sisältö vaikuttaa siihen, millainen sitä kommentoiva koodi on.
Interpersoonaisen metafunktion osalta kommenteista nousee esiin passiivi yleisimpänä predikaattiverbin persoonamuotona, ja passiivista on mahdollista osoittaa erilaisia implisiittisiä tekijöitä. Ideationaalisen metafunktion osalta kommenteista nousee esiin tapoja rakentaa maailmaa joko pelin tai koodin näkökulmasta, sekä se, että kommenttien diskurssiyhteisöä rakennetaan erityissanaston avulla. Tekstuaalisen metafunktion osalta keskeisiksi nousevat ne melko vähäiset koheesiokeinot, joiden avulla eri kommenttien välille rakennetaan sidosteisuutta.
Työn tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisen tekstilajin ohjelmointikoodin kommentit muodostavat? Millaisessa suhteessa kommentit ovat niiden kommentoimaan koodiin? Millaiset tekijyyteen, maailman kuvaamiseen ja koheesiokeinoihin liittyvät piirteet määrittävät kommentteja?
Tutkimusaineisto koostuu yliopiston ohjelmointikurssin Java-kielisistä harjoitustöistä. Näistä varsinaisen analysoinnin kohteena on 60 koodin sisällä sijaitsevaa laajaa kokonaisuutta, jota kutsutaan Java-ohjelmoinnissa metodiksi.
Tutkimuksen teoreettisena perustana toimii systeemis-funktionaalinen näkemys teksteistä ja tekstilajeista. Analyysin jaottelun perusteena on systeemis-funktionaalisen teorian piiriin kuuluvat M. A. K. Hallidayn luomat metafunktiot, joita ovat ideationaalinen, interpersoonainen ja tekstuaalinen. Poimin aineistosta esimerkkejä maailman kuvaamiseen, tekijyyteen ja koheesiokeinoihin liittyvistä piirteistä ja analysoin niiden vaikutusta tekstilajin muodostumiseen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että ainakin tämän aineiston osalta ohjelmointikoodin kommentit muodostavat melko yhtenäisen tekstilajin, sillä niillä on yhdistäviä ja vain tälle tekstilajille tyypillisiä piirteitä. Kommenttien tekstilajille ominaista on se, että se on riippuvainen kommentoimastaan koodista, mikä on määritelmä kommenttien ja koodin suhteelle. Koodi määrää kommenttien esiintymisjärjestyksen ja koodin sisältö vaikuttaa siihen, millainen sitä kommentoiva koodi on.
Interpersoonaisen metafunktion osalta kommenteista nousee esiin passiivi yleisimpänä predikaattiverbin persoonamuotona, ja passiivista on mahdollista osoittaa erilaisia implisiittisiä tekijöitä. Ideationaalisen metafunktion osalta kommenteista nousee esiin tapoja rakentaa maailmaa joko pelin tai koodin näkökulmasta, sekä se, että kommenttien diskurssiyhteisöä rakennetaan erityissanaston avulla. Tekstuaalisen metafunktion osalta keskeisiksi nousevat ne melko vähäiset koheesiokeinot, joiden avulla eri kommenttien välille rakennetaan sidosteisuutta.