Tie auki - Tampereen suomalaisen tyttökoulun ensimmäiset ylioppilaat 1899
Aalto, Maija (2015)
2015
Historian maisteriopinnot - Master's Programme in History
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292557
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512292557
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisiä tamperelaisesta lukiosta valmistuneita naisylioppilaita. Työssä pohjustetaan aikalaiskeskustelua naiskasvatuksesta, tyttökoulujen syntyä Suomessa sekä Tampereen ensimmäisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista. Tutkielmassa pyritään luomaan naisylioppilaiden sekä heidän perheidensä avulla kuvaa siitä nopeasti kansalaisyhteiskunnaksi kehittyvästä 1800 1900-lukujen vaihteen Suomesta sekä naisen paikasta akateemisessa maailmassa.
Naisylioppilaisiin tutustutaan kolmen keskeisen teeman avulla: millainen oli naisen rooli perheessä, työmaailmassa sekä yhteiskunnassa. Kollektiivielämäkerrallisella lähestymistavalla selvitetään kuinka opiskelijoiden lähtökohdat vaikuttivat tyttöjen valikoitumiseen jatkoluokalle, mikä motivoi näitä nuoria naisia opiskelemaan ja miten ylioppilastutkinto muovasi naisylioppilaiden elämää valmistumisen jälkeen? Jatkoivatko he opiskelua vai antautuivatko he perheenäidin kutsumukselle? Entä millaisiin ammatteihin naisabiturientit päätyivät ja kuinka heidän työuransa ja elämänvaiheensa mukailivat niitä työuria ja elämänkulkuja, joita naisille pidettiin hyväksyttävinä. Onnistuivatko Tampereen 12 ensimmäistä naisylioppilasta rikkomaan yhteiskunnassa vallalla olevia sukupuoli- ja luokkarajoja?
Tutkielmassa pohditaan myös koulutuksen sekä sosiaalisen kohoamisen suhdetta, jota tarkastellaan tutustumalla naisylioppilaiden vanhempien, aviopuolisoiden sekä lasten koulutustasoon sekä sosiaaliseen asemaan. Tutkimustulokset ovat kokoelma erilaisia yhteen nivoutuvia päätelmiä, joissa reflektoidaan ylioppilaista kerättyjä tietoja aiempaan tutkimukseen sekä ajan kirjallisuudesta muodostuvaan naiskuvaan.
Naisylioppilaisiin tutustutaan kolmen keskeisen teeman avulla: millainen oli naisen rooli perheessä, työmaailmassa sekä yhteiskunnassa. Kollektiivielämäkerrallisella lähestymistavalla selvitetään kuinka opiskelijoiden lähtökohdat vaikuttivat tyttöjen valikoitumiseen jatkoluokalle, mikä motivoi näitä nuoria naisia opiskelemaan ja miten ylioppilastutkinto muovasi naisylioppilaiden elämää valmistumisen jälkeen? Jatkoivatko he opiskelua vai antautuivatko he perheenäidin kutsumukselle? Entä millaisiin ammatteihin naisabiturientit päätyivät ja kuinka heidän työuransa ja elämänvaiheensa mukailivat niitä työuria ja elämänkulkuja, joita naisille pidettiin hyväksyttävinä. Onnistuivatko Tampereen 12 ensimmäistä naisylioppilasta rikkomaan yhteiskunnassa vallalla olevia sukupuoli- ja luokkarajoja?
Tutkielmassa pohditaan myös koulutuksen sekä sosiaalisen kohoamisen suhdetta, jota tarkastellaan tutustumalla naisylioppilaiden vanhempien, aviopuolisoiden sekä lasten koulutustasoon sekä sosiaaliseen asemaan. Tutkimustulokset ovat kokoelma erilaisia yhteen nivoutuvia päätelmiä, joissa reflektoidaan ylioppilaista kerättyjä tietoja aiempaan tutkimukseen sekä ajan kirjallisuudesta muodostuvaan naiskuvaan.