Sociability and Sense of Community among Users of Online Services

Abstract

Yhteisöllisyyden kokemuksia voi syntyä myös verkossa

Tutkimus tarkastelee yhteisöllisyyttä ja sen ilmenemistä verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tulokset osoittavat, että yhteisöllisyyden kokemuksia ja yhteisöllistä toimintaa voi esiintyä hyvin monenlaisissa verkkopalveluissa riippumatta niiden varsinaisesta käyttötarkoituksesta, mikäli käyttäjien keskinäinen verkostoituminen ja toistuva sosiaalinen vuorovaikutus ovat mahdollisia. Verkkopalveluiden tutkijoita ja kehittäjiä on usein kiinnostanut miten teknologia voisi parhaiten tukea käyttäjien sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä tutkimus osoittaa, että käyttäjille ei riitä vain teknologian hyvä käytettävyys. Sisällöllisesti rikas, monipuolisen viestinnän mahdollistava ja aktiivinen verkkoympäristö on paras perusta yhteisöllisyydelle.

Empiirinen tutkimusaineisto osoittaa, että saman verkkopalvelun käyttäjät voivat suhtautua yhteisöllisyyteen hyvin eri tavoin: toisia motivoi verkkopalvelun käyttöön ennen kaikkea sosiaalinen vuorovaikutus muiden käyttäjien kanssa, kun taas toisia kiinnostaa pelkkä sisältö tai omien digitaalisten sisältöjen, esimerkiksi valokuvien, jakaminen. Yhteisöllisesti suuntautuneet käyttäjät muodostavat aktiivisemmin uusia kontakteja, esittävät kommentteja toisille ja ovat kiinnostuneempia toisten tuottamasta sisällöstä. He myös todennäköisemmin kokevat verkkopalvelun verkkoyhteisöksi. Tutkimuksen teoreettinen osuus esittelee laajasti aiempaa yhteisöjen tutkimusta ja yhteisöjä koskevia teorioita, ja esittää, että perinteinen yhteisökäsite ei riitä kuvaamaan nykyaikaisten verkkoon syntyneiden sosiaalisten verkostojen toimintaa. Verkon yhteisöt ovat luonteeltaan intensiivisiä, väliaikaisia ja jatkuvasti muuttuvia. Niitä rakennetaan ja ylläpidetään käyttäjien keskinäisessä vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalisten käytäntöjen kautta.

Väitöksen kuusi osatutkimusta tarkastelevat verkkososiaalisuutta ja -yhteisöllisyyttä eri näkökulmista. Empiirinen aineisto koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, joissa aineistoa on kerätty mm. haastattelujen, kyselyjen ja käyttäjätestien avulla yhteensä 665 osallistujalta. Väitöksen kuudes osatutkimus on kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa yhteen verkkoyhteisöjen empiiristä tutkimusta viimeisen 12 vuoden ajalta keskittyen erityisesti siihen, miten niissä on ymmärretty käyttäjien osallistuminen.

The dissertation explores a current and popular phenomenon referred to as ‘online communities’ from both theoretical and empirical viewpoints. Online communities are discussed in the context of a wider development in social life from small geography-based units to large and dispersed social networks, which can be mediated by technology. In this study, online communities are understood as fluid objects that are created and maintained through users’ social interactions and actual social practices. Therefore, they are not stable and fixed groups but, instead, a social process that transforms over time. The empirical portion of this work illustrates the multifaceted nature of the research subject and consists of five case studies exploring the usage of software intended for various purposes: an online photo-sharing service, an online exercise diary, online auctions, and social-media applications for smartphones. In addition, there is a research article consisting of a literature review that synthesise research into online community participation conducted over the past 12 years. The findings from the empirical sub-studies show that community-evocative feelings and behaviors can emerge within various online settings, including dispersed networks and content-oriented sites focusing on artefacts that users produce, such as photographs. However, users can have very different orientations with respect to their interest in social networking and community-building within the context of the same site. The literature review shows that the majority of previous research on user participation has focused on the quantity of their activity. Instead of dividing users into active and passive on the basis of the amount of content they produce, research should acknowledge that there is greater variety in the ways of participating and belonging to an online community. The dissertation vividly illustrates that online communities are a constantly changing and developing phenomenon. In recent years, the most notable technological changes have been the surge in popularity of large-scale social network sites and increased usage of the Internet via mobile devices. In order for the concept of community to be applied in description of online sociability within current technological settings, the meaning of this term and the criteria for community needs to be rethought.