"Korkeasti kunnioitettu, sydämeni kaikkein rakkain" : aristokraattiset avioliitot, suvut ja yksilön valinnanvapaus 1600-luvun Ruotsissa

Abstract

1600-luvun ruotsalaisaristokratian parissa avioliiton solmiminen oli merkittävä tapahtuma. Suurin osa aristokraateista avioitui ja sopivan puolison etsintään osallistui usein suuri joukko sukulaisia. Aristokraatit avioituivat toisten ylhäisaateliin kuuluvien kanssa, omassa säädyssä pysyminen oli paitsi tärkeää myös viisasta. Ylhäisaatelin keskenään solmimat avioliitot takasivat, että aristokratian koostumus pysyi muuttumattomana. Avioliitot aiheuttivat toisinaan kuohuntaa ja kiivasta mielipiteiden vaihtoa sukujen kesken. Tutkielmani päähenkilö kreivitär Margareta Brahe kuului niiden aristokraattien joukkoon, jotka uhmasivat suvun mielipidettä avioliittoja solmiessaan.

Tutkimus käsittelee avioitumisen vaikutuksia yksilöön sekä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan avioliittoonsa. Lähden tutkielmassani liikkeelle siitä oletuksesta, että avioliitoilla oli keskeinen merkitys ihmisen elämänvaiheisiin. Päämääräni on ymmärtää paremmin 1600-luvun aristokratian avioitumistapoja. Tutkimuskohteenani ei ole pelkästään avioitumisen rakenteiden ja käytäntöjen selvittäminen, vaan perehdyn myös avioliittoja solmineisiin henkilöihin, ja selvitän millaisia avioliittoja he solmivat.

Kohdistan tutkimukseni 1600-luvun ruotsalaisen ylhäisaatelin avioitumiskäytäntöihin ja kiinnitän erityisesti huomioni Margareta Braheen, jonka elämänvaiheiden mukaan jäsennän tutkimukseni. Hänen elämäntarinansa on osin varsin poikkeuksellinen, mutta toisaalta monet hänen ratkaisuistaan ovat hyvin tyypillisiä hänen aikakautensa aatelisnaiselle. Lähestyn aihettani myös verkostojen kautta, koska aristokratia muodostui toisiinsa kietoutuneista verkostoista.

Keskityn tutkimuksessani erityisesti kreivilliseen Brahe -sukuun ja sitä lähellä olleisiin aristokraattisukuihin. Keskitin tutkimukseni koskemaan kreivillisiä Brahe, De la Gardie, Lewenhaupt, Oxenstierna af Södermöre ja Stenbock -sukuja, jotka olivat 1600-luvun ruotsalaisaristokratian ehdotonta kärkeä ja solmivat kiinteät siteet toisiinsa avioliittojen kautta. Perehdyn tutkimuksessani sukujen jäsenten avioitumisikään, avioliittojen lukumäärään ja avioituneiden statukseen. Vertailen myös mahdollisia eroja sukupuolten välillä ja tarkastelen löytyykö avioitumiskäytännöissä eroavaisuuksia sukujen välillä.

Lähdeaineistonani käytän kirjeitä sekä sukutauluja, joiden avulla pystyn tutkimaan ylhäisaatelin avioitumiskäytäntöjä. Kirjeet mahdollistavat tutkimuskohteen tarkastelun myös mikrotasolla, ja sukutaulut paljastavat millainen oli aristokraattinen avioliitto 1600-luvun Ruotsissa. Käytän Gustaf Elgenstiernan kokoamia sukutauluja Ruotsin ritarihuoneeseen introdusoiduista suvuista. Sukutaulujen ja arkistoaineistojen avulla analysoin 1600-luvun aristokratian avioliittojen kautta muodostuneita sukulaisuussuhteita.

Kiinnitän huomiota tutkimuksessani myös henkilön yksityiseen kokemusmaailmaan. Perehdyn Margareta Brahen elämänvaiheisiin ja selvitän millaisia yhtymäkohtia niistä löytyy muiden aikalaisten elämänvaiheisiin. Pyrin löytämään yhtymäkohtia mikrotasolta, Margareta Brahen vaiheista sekä makrotasolta, 1600-luvun aatelin parista. Tutkielmassani hyödynnän mikrohistoriallista lähestymistapaa pyrkien muodostamaan vuoropuhelua mikro- ja makrotasojen välille. Hyödynnän tutkielmassani myös yksiulotteista verkostoanalyysia, jonka avulla tarkastelen yhden toimijajoukon välisiä suhteita. Aristokraattisuvut liittyivät toisiinsa moninkertaisin säikein, jotka risteilivät henkilöiden välillä muodostaen aina uusia yhteyksiä. Aristokratia muodostui useista sisäkkäisistä verkostoista, jotka muodostuivat verkoston jäsenten kautta esimerkiksi avioliittoja solmimalla.

Kaikki tarkastelemani avioliitot solmittiin aristokraattien kesken, vaikka avioliitot olivat muutoin keskenään varsin erilaisia. Yksilöllä oli mahdollisuuksia vaikuttaa omaan avioliittoonsa, mikä aiheutti toisinaan ristiriitoja. Suvun ja yksilön mielipiteet menivät toisinaan ristiin, mikä vaikeutti ja toisinaan jopa esti, aiotun avioliiton solmimisen. Margareta Brahen avioliitot herättivät huomiota, mutta tutkimissani suvuissa oli myös monia muita henkilöitä joiden solmimat liitot nostattivat kiivasta kuohuntaa aristokratian keskuudessa. Margareta Brahen keskiverrosta poikkeavien ratkaisujen tekemisessä auttoi epäilemättä hänen sukutaustansa ja huomattava varallisuutensa. Tarpeeksi ylhäisen ja varakkaan oli helpompaa elää oman tahtonsa mukaan.

Ikä, asema omassa säädyssä, varallisuus ja yksilölliset luonteenpiirteet vaikuttivat yksilön kohtaloon. Aristokratia oli pieni joukko valtakunnan huipulla patsastelevia ihmisiä. He elivät omassa maailmassaan, kaukana muiden aikalaistensa todellisuudesta. Avioliitot ja suvut kietoutuivat 1600-luvulla tiukasti yhteen. Avioituminen ei ollut ikinä kahden ihmisen välinen asia, se kosketti molempien sukuja, ja siten varsin laajaa ihmisjoukkoa. Suvut tavoittelivat mahdollisimman edullisia avioliittoja ja sukujen jäsenet käyttivät valtaansa ja verkostojaan hyväkseen saadakseen sukuunsa mieluisia vävyjä ja miniöitä. Huolellisinkin suunnitelma saattoi kariutua ennenaikaiseen kuolemaan, lapsettomuuteen tai itsepintaiseen kieltäytymiseen suunnitellusta avioliitosta.