Essays on Income Distribution and Economic Growth

Abstract

Tulonjakoon liittyvät kysymykset ovat olleet suosittu aihepiiri julkisissa ja akateemisissa keskusteluissa viime vuosina. Hiljattain julkaistu ja yhä laajeneva ylimpiä tulo-osuuksia kuvaava tilastoaineisto on ollut merkittävässä roolissa näissä keskusteluissa. Nämä erittäin pitkät, ylimpiä tuloja kuvaavat sarjat tarjoavat uuden mahdollisuuden tarkastella tulojakauman ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä, jota voidaan pitää yhtenä taloustieteen peruskysymyksistä. Näkemykset tulonjaon ja talouskasvun välisestä vuorovaikutuksesta ovat vaihdelleet ajan kuluessa, ja empiiriset tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Tämä väitöskirja koostuu neljästä osasta: johdannosta ja kolmesta empiirisestä esseestä. Esseissä tarkastellaan ylimmän 1 %:n tulo-osuuden ja talouskasvun välistä kytköstä eri näkökulmista, ja joustavia menetelmiä käytetään epälineaarisuuksien sallimiseksi. Johdannon alussa keskustellaan taloudellisen eriarvoisuuden käsitteestä ja ylimpien tulo-osuuksien aineiston taustoista. Johdannossa esitellään myös taloustieteen teoreettista ja empiiristä kirjallisuutta eriarvoisuudesta ja taloudellisesta kasvusta.

Taloustieteen kirjallisuudessa on kuvattu useita erilaisia mekanismeja, joiden kautta eriarvoisuus voi sekä edistää että hidastaa talouskasvua. Kuitenkaan ei ole ilmeistä, mitkä mekanismit ovat voimakkaampia kuin toiset, ja empiiriset tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä esseessä tarkastellaan jakauman yläosaa kuvaavan eriarvoisuuden ja myöhemmin havaitun talouskasvun välisiä kytköksiä. Ensimmäisen esseen päähavainto on negatiivinen keskipitkän tai pitkän aikavälin yhteys ylimmän 1 %:n tulo-osuuden tason ja myöhemmin havaitun talouskasvun välillä; kuitenkin tämä negatiivinen yhteys vaikuttaa heikkenevän taloudellisen kehityksen edetessä. Toisessa esseessä laajennetaan analyysia ja tarkastellaan, olisiko syytä keskittyä muutoksiin tasojen sijaan, kun ollaan kiinnostuneita ylimpien tulojen kytköksestä myöhemmin havaittuun talouskasvuun. Toinen essee osoittaa, että ylimmän prosentin tulo-osuuden tason yhteys kasvuun havaitaan aineistossa selvemmin kuin yhteys tämän tulo-osuuden muutoksen ja kasvun välillä. Valtaosa tilastoaineistosta koostuu edistyneistä maista, mikä rajoittaa mahdollisuuksia keskustella näistä kytköksistä vähemmän kehittyneissä talouksissa.

Taloudellinen kehitys voi myös vaikuttaa tulojakaumaan. Kuznets-hypoteesin mukaan talouden kehittyessä eriarvoisuus nousee ensin ja laskee sitten, jolloin eriarvoisuuden ja taloudellisen kehityksen välille muodostuu käänteisen U:n muotoinen yhteys. Tätä kytköstä on tarkasteltu lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa, mutta tulokset eivät ole olleet yhteneviä. Väitöskirjan viimeinen essee koskee taloudellisen kehityksen tason ja ylimmän 1 %:n tulo-osuuden välistä yhteyttä. Aineistossa havaitaan Kuznets-käyrään nähden päinvastaiseksi kääntynyt yhteys, kun tietty kehitystaso on saavutettu. Näin ollen ylimmän prosentin tulo-osuuden ja taloudellisen kehityksen välillä havaitaan nyt positiivinen yhteys korkeimmilla taloudellisen kehityksen tasoilla.

Questions related to income distribution have been a popular topic in public and academic debates over the past few years. Recently published and continuously expanding data on top income shares have had a significant role in these discussions. These unprecedentedly long series on top incomes have opened up a new possibility to investigate one of the most basic questions in economics, namely, the association between income distribution and economic growth. Views about this relationship have varied over time, and empirical results have been conflicting.

This thesis is composed of four parts: an introduction and three empirical essays. The essays examine the relationship between the top 1% income shares and economic growth from different perspectives, and flexible methods are used to allow for nonlinearities. The introduction begins with a discussion of the concept of economic inequality and the background of the top income shares data. Theoretical and empirical literature on inequality and economic growth is also introduced.

In economics literature, different theories describe different mechanisms through which inequality can both invigorate and hamper economic growth. However, it is not obvious which mechanisms are more powerful than others, and empirical evidence has been mixed. The first two essays of the thesis explore the relationship between top-end inequality and subsequent economic growth. The main observation in the first essay is the negative medium- to long-run relationship between the level of top 1% income share and subsequent growth; however, this negative association is likely to become weaker in the course of economic development. The second essay extends the analysis and explores whether we should focus on changes instead of levels when we are interested in the relationship between top incomes and subsequent growth. The second essay demonstrates that the association between the level of top 1% share and growth is more evident in the data than the relationship between the change in top 1% share and growth. However, most of the data are from advanced economies, which limits the possibility of discussing these associations in less-advanced economies.

Economic development may also affect income distribution. The Kuznets hypothesis suggests that during the process of economic development, inequality first increases and then declines; this results in an inverted U-shaped relationship between inequality and economic development. This association has been explored in numerous empirical studies, but the results have not been uniform. The last essay of the thesis considers the relationship between the level of economic development and the top 1% income shares. The data show a reversal of the Kuznets curve after a certain level of development is reached. Thus, a positive association between top-end inequality and development is now observed at the highest levels of economic development.