Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko - Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot

Abstract

Kerrontataidot kuvastavat monipuolisesti lapsen kielellistä ja kognitiivista kehitystä, sillä kertominen edellyttää lapselta monien taitojen yhtäaikaista hallintaa. Kerrontataidot alkavat kehittyä jo hyvin varhain, kun lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mutta kehitys on erityisen nopeaa 4-5 vuoden iässä. Tässä iässä lapset ovat siirtymässä kuvailusta kerrontaan, ja siksi lasten taidoissa on vielä paljon vaihtelua. Parhaimmillaan viisivuotiaiden lasten tarinat ovat rakenteeltaan melko hyvin jäsenneltyjä ja johdonmukaisia. Iän myötä lasten tarinat muuttuvat yhä loogisemmiksi ja sisältö monipuolistuu. Lapset myös ymmärtävät paremmin tarinan tapahtumien välisiä yhteyksiä ja osaavat ottaa kuulijan tarpeet huomioon tarinaa kertoessa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden noin 5-vuotiaiden lasten kerrontataitoja sekä tarinan luomisen että sen ymmärtämisen avulla. Tyypillisen kielen kehityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta poikkeava kehitys voidaan tunnistaa luotettavasti. Tutkimuksemme on osa hanketta, jonka tavoitteena on hahmotella pohjaa suomalaiselle ikänormistolle ja kehittää tulevaisuudessa normitettu kerrontataitojen arviointimenetelmä puheterapeuttien käyttöön. Suomen kieleen sopivaa kerrontataitojen arviointimenetelmää ei vielä ole, joten tarve normiaineiston keräämiseen ja menetelmän kehittämiseen on ilmeinen.

Tutkimukseen osallistui 51 noin 5-vuotiasta lasta. Lapsille näytettiin tekstitöntä Sammakko-tarinaa (Frog, where are you?), josta lapsi kertoi tarinan ilman mallia. Tarinan kertomisen jälkeen lapselle esitettiin siihen liittyviä kysymyksiä, joilla selvitettiin tarinan ymmärtämistä. Nauhoitetut tarinat litteroitiin ja analysoitiin. Kertomusten sisältö ja lasten vastaukset sisältökysymyksiin pisteytettiin, jonka jälkeen muuttujien yhteyksiä analysoitiin tilastollisin testein.

Tutkimuksemme tulokset antavat suuntaa siitä, kuinka noin 5-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet suomenkieliset lapset muodostavat ja ymmärtävät tarinaa Sammakko-tarinan pohjalta. Tutkimustulostemme mukaan vanhemmat lapset kertoivat tarinan sisällön paremmin kuin nuoremmat lapset. Iän ja tarinan ymmärtämisen välillä vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Tytöt suoriutuivat sekä tarinan tuottamisesta että ymmärtämisestä keskimäärin poikia paremmin, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittivat myös tuottamisen ja ymmärtämisen yhteyden: mitä paremmin lapsi kertoi tarinan, sitä paremmin hän vastasi tarinasta esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi tulokset toivat esille tarpeen tarkentaa tulkintakriteerejä. Jotta Sammakko-tarina olisi käyttökelpoinen kerrontataitojen arviointiin, täytyisi sisällön tulkintakriteerejä kehittää johdonmukaisemmiksi. Samoin sisältökysymysanalyysia tulisi muuttaa siten, että se mittaisi luotettavammin lasten ymmärtämistaitoja.