Magneettikuvauksen hyödyllisyys kohdunkaulasyöpäpotilailla
Pitkäkangas, Emilia (2015)
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072505
Tiivistelmä
Kohdunkaulansyöpä on maailmanlaajuisesti yleisin ja Suomessa 3. yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan 150-160 uutta tapausta. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohdunkaulansyövän levinneisyyden tutkimisessa käytetyn magneettikuvauksen (MRI) tuomaa lisäarvoa kiinnittäen erityishuomiota siihen, kuinka usein leikkauksen yhteydessä löydettiinkin paikallista leviämistä kohdunkaulan ulkopuolelle tai imusolmuke-etäpesäkkeitä, vaikka MRI ei olisi niitä leikkausta edeltävästi osoittanut.
Läpikäytävä aineisto koostui vuosina 2005-2012 Tays:n naistenklinikalla tilatuista MRI-tutkimuksista, joista seulottiin kohdunkaulasyöpätapaukset, ja joista varsinainen tutkimusmateriaali muodostui. Aineiston käsittelyyn käytettiin SPSS- ohjelmaa hyödyntäen aineiston kuvailua varten ristiintaulukointia sekä frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Kaplan-Meierin metodin avulla määritettiin kokonaiselossaoloaika, tautivapaa elossaoloaika sekä taudin etenemätön aika. Paikallislevinneisyyksien vastaavuuksia kuvaamaan määritettiin kappakertoimet.
Paikallislevinneisyydet vastasivat toisiaan seuraavasti: kliininen tutkimus vs. MRI 68%, kliininen tutkimus vs. leikkaus 75% ja MRI vs. leikkaus 70%. MRI osoitti imusolmukelevinneisyyden oikein 85%:n tarkkuudella. Ensivaiheessa leikattuja potilaita koko 39:n potilaan aineistosta oli yhteensä 20, joten 17 potilaan kohdalla MRI osoitti levinneisyyden oikein. Kolmen potilaan kohdalla imusolmukkeet havaittiin vasta leikkauksen yhteydessä.
MRI:n ja leikkauksen paikallislevinneisyyksien vastaavuus osoitti, että MRI on tässä suhteessa vain kohtuullisen hyvä, kun taas leikkauksen ja kliinisen tutkimuksen vastaavuudesta voidaan päätellä, että kliininen tutkimuskaan ei ole huono menetelmä. MRI:n tarkkuus imusolmuke-etäpesäkkeiden havaitsemisessa vastasi aiempien tutkimuksien tuloksia sekä tarkkuuden että herkkyyden osalta osoittaen, että vuosina 2005-2012 MRI oli Tays:ssa melko tarkka menetelmä levinneisyyttä ja edelleen hoitolinjaa valittaessa.
Läpikäytävä aineisto koostui vuosina 2005-2012 Tays:n naistenklinikalla tilatuista MRI-tutkimuksista, joista seulottiin kohdunkaulasyöpätapaukset, ja joista varsinainen tutkimusmateriaali muodostui. Aineiston käsittelyyn käytettiin SPSS- ohjelmaa hyödyntäen aineiston kuvailua varten ristiintaulukointia sekä frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Kaplan-Meierin metodin avulla määritettiin kokonaiselossaoloaika, tautivapaa elossaoloaika sekä taudin etenemätön aika. Paikallislevinneisyyksien vastaavuuksia kuvaamaan määritettiin kappakertoimet.
Paikallislevinneisyydet vastasivat toisiaan seuraavasti: kliininen tutkimus vs. MRI 68%, kliininen tutkimus vs. leikkaus 75% ja MRI vs. leikkaus 70%. MRI osoitti imusolmukelevinneisyyden oikein 85%:n tarkkuudella. Ensivaiheessa leikattuja potilaita koko 39:n potilaan aineistosta oli yhteensä 20, joten 17 potilaan kohdalla MRI osoitti levinneisyyden oikein. Kolmen potilaan kohdalla imusolmukkeet havaittiin vasta leikkauksen yhteydessä.
MRI:n ja leikkauksen paikallislevinneisyyksien vastaavuus osoitti, että MRI on tässä suhteessa vain kohtuullisen hyvä, kun taas leikkauksen ja kliinisen tutkimuksen vastaavuudesta voidaan päätellä, että kliininen tutkimuskaan ei ole huono menetelmä. MRI:n tarkkuus imusolmuke-etäpesäkkeiden havaitsemisessa vastasi aiempien tutkimuksien tuloksia sekä tarkkuuden että herkkyyden osalta osoittaen, että vuosina 2005-2012 MRI oli Tays:ssa melko tarkka menetelmä levinneisyyttä ja edelleen hoitolinjaa valittaessa.