Lain tekstistä viraston tekstiksi : sivulausemuutokset mukauttamisen keinona
Kausz, Nora (2015)
2015
Suomen kielen maisteriopinnot - Master's Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072499
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072499
Tiivistelmä
Lain kielestä viraston kieleksi : sivulausemuutokset mukauttamisen keinona
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mukauttamisprosessia, joka tähtää lain kieleen perustuvan virkakielen ymmärrettävyyden parantamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia tapahtuu tekstin informaatiorakenteessa ja miten muutokset edustuvat tekstin virkerakenteessa. Tutkimuksessa analysoidaan virkkeiden teemaosan muutoksia ja funktioita ymmärrettävyyden ja virkatekstin genreominaisuuksien näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisessa taustaosassa esitellään lakitekstien ymmärrettävyyteen sekä virkatekstien mukauttamiseen liittyviä haasteita. Tutkimuksessa pohditaan myös selkoistamisen ja mukauttamisen käsitteitä. Tutkimus noudattaa lingvistisen tekstitutkimuksen viitekehystä ja tutkimus toteutetaan kontrastiivisen analyysin menetelmin.
Analyysiosuudessa osoitetaan, miten mukautuksen myötä informaatiorakenteen muutokset toteutuvat lause- ja virkerakennemuutoksina ja miten nämä muutokset vaikuttavat ymmärrettävyyteen. Kvantitatiiviset tulokset todentavat, että mukautuksessa virkatekstin lauseiden ja virkkeiden keskipituudet lyhenevät sekä virkkeen sisältämien lauseiden lukumäärä vähenee. Analyysissa osoitetaan, että mukautettu virkakieli on lähempänä yleiskielen lingvistisiä ominaisuuksia kuin lähtökielensä eli lakikielen piirteitä.
Tutkimuksen kvalitatiivinen analyysi osoittaa, miten mukauttaminen vaikuttaa teemaosan muutoksiin. Mukautuksen ratkaisut purkavat lain tekstille ominaisia luetelmapykäliä, jakavat informaatiota useampaan informaatioyksikköön sekä siirtävät sivulauseita teemaosaan. Adverbiaalisia sivulauseita esiintyy runsaasti sekä lähtötekstissä että kohdetekstissä, mutta ratkaiseva ero näkyy siinä, että lakitekstin sivulauseet ovat jälkiasemaisia ja virkatekstissä ne ovat etuasemaisia.
Kvalitatiiviset tutkimukset osoittavat, että adverbiaalilauseen etualaistuminen vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen usealla tavalla. Sivuteemoina toimivat sivulauseet ohjaavat lukijaa sisään tekstiin, tarjoavat ohjeistavan näkökulman virkkeeseen ja luovat koheesiota tekstiin sekä rytmittävät ja jäsentävät tekstin etenemistä. Kvalitatiiviset tulokset tekevät näkyväksi myös sen, että virkatekstin tekstilajiominaisuudet, kuten sinä-subjektisuus ja modaalisuus vaikuttavat siihen, että mukautetut virkkeet alkavat usein verbikonstituentilla.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mukauttamisprosessia, joka tähtää lain kieleen perustuvan virkakielen ymmärrettävyyden parantamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia tapahtuu tekstin informaatiorakenteessa ja miten muutokset edustuvat tekstin virkerakenteessa. Tutkimuksessa analysoidaan virkkeiden teemaosan muutoksia ja funktioita ymmärrettävyyden ja virkatekstin genreominaisuuksien näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisessa taustaosassa esitellään lakitekstien ymmärrettävyyteen sekä virkatekstien mukauttamiseen liittyviä haasteita. Tutkimuksessa pohditaan myös selkoistamisen ja mukauttamisen käsitteitä. Tutkimus noudattaa lingvistisen tekstitutkimuksen viitekehystä ja tutkimus toteutetaan kontrastiivisen analyysin menetelmin.
Analyysiosuudessa osoitetaan, miten mukautuksen myötä informaatiorakenteen muutokset toteutuvat lause- ja virkerakennemuutoksina ja miten nämä muutokset vaikuttavat ymmärrettävyyteen. Kvantitatiiviset tulokset todentavat, että mukautuksessa virkatekstin lauseiden ja virkkeiden keskipituudet lyhenevät sekä virkkeen sisältämien lauseiden lukumäärä vähenee. Analyysissa osoitetaan, että mukautettu virkakieli on lähempänä yleiskielen lingvistisiä ominaisuuksia kuin lähtökielensä eli lakikielen piirteitä.
Tutkimuksen kvalitatiivinen analyysi osoittaa, miten mukauttaminen vaikuttaa teemaosan muutoksiin. Mukautuksen ratkaisut purkavat lain tekstille ominaisia luetelmapykäliä, jakavat informaatiota useampaan informaatioyksikköön sekä siirtävät sivulauseita teemaosaan. Adverbiaalisia sivulauseita esiintyy runsaasti sekä lähtötekstissä että kohdetekstissä, mutta ratkaiseva ero näkyy siinä, että lakitekstin sivulauseet ovat jälkiasemaisia ja virkatekstissä ne ovat etuasemaisia.
Kvalitatiiviset tutkimukset osoittavat, että adverbiaalilauseen etualaistuminen vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen usealla tavalla. Sivuteemoina toimivat sivulauseet ohjaavat lukijaa sisään tekstiin, tarjoavat ohjeistavan näkökulman virkkeeseen ja luovat koheesiota tekstiin sekä rytmittävät ja jäsentävät tekstin etenemistä. Kvalitatiiviset tulokset tekevät näkyväksi myös sen, että virkatekstin tekstilajiominaisuudet, kuten sinä-subjektisuus ja modaalisuus vaikuttavat siihen, että mukautetut virkkeet alkavat usein verbikonstituentilla.