Julkisten hankintojen kilpailuttaminen pirkanmaalaisten kuntien näkökulmasta

Abstract

Julkisten hankintojen kilpailuttaminen on ajankohtainen aihe parhaillaan meneillään olevan hankintalain kokonaisuudistuksen vuoksi, joka on tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan vuoden 2016 aikana. Hankintalain kokonaisuudistus pohjautuu Eurooppa 2020, älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaan, joka korostaa markkinapohjaisia ohjauskeinoja. Uudistuksen tavoitteena on mm. antaa hankintayksiköille paremmat mahdollisuudet hyödyntää julkisia hankintoja yhteiskunnallisten tavoitteiden tueksi. Hankintalain kokonaisuudistuksella tähdätään myös siihen, että julkiset hankinnat voitaisiin jakaa nykyistä joustavammin pienempiin osiin. Tämän vuoksi tutkimuksen avulla on etsitty vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia kunnat ja niiden omistama hankintaosakeyhtiö kilpailuttamisilla tavoittelevat ja millainen merkitys hankintojen koolla on kilpailuttamisen näkökulmasta.

Tutkimus on toteutettu laadullisena teoriasidonnaisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta seitsemässä pirkanmaalaisessa kunnassa sekä niiden omistamassa hankintaosakeyhtiössä. Kunnat toteuttavat osan kilpailutuksista yhteistoiminnassa keskenään omistamansa hankintaosakeyhtiön kautta muodostaen näin yli 150 000 asukkaan hankintakeskittymän. Haastateltaviksi on etsitty johtotason henkilöitä ja viranhaltioita, joilla on mahdollisimman kattava näkemys tutkittavasta aiheesta. Aineiston analyysi on toteutettu abduktiivisen päättelyn logiikalla.

Tutkimuksen perusteella kilpailuttamista taustoittavat kuntien välinen yhteistyö, kilpailuttamista edeltävä hankintasuunnittelu ja markkinakartoitus. Toimintaympäristön osalta hankintastrategia on aktiivista. Tärkeänä kilpailuttamista määrittelevänä tekijänä haastateltavat pitävät sitä, että kaikkia ehdokkaita kohdellaan tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi. Kilpailuttamisen tavoitteena on saada aikaiseksi vertailukelpoisia tarjouksia. Tämän vuoksi tarjouspyynnössä asetettujen hankinnan kriteereiden tulee olla mahdollisimman selkeitä. Hankintojen yhteiskunnallisista vaikutuksista korostuvat eniten niiden taloudellisuus. Hinnan lisäksi haastateltavat nostavat esille myös erilaisia hankinnan laatutekijöitä kuten ympäristönäkökohtien huomioimisen. Hankinnat pyritään tekemään mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina huomioiden hankintalain vaatimukset, kuntien tarpeet ja markkinoiden tarjonta. Yhteishankinnoilla on mahdollista saavuttaa mm. volyymihyötyä alentaen kuntien kilpailuttamisesta aiheutuvia transaktiokustannuksia. Hankintoja on myös mahdollista tehdä vain joidenkin kuntien yhteishankintoina tai kunnittain markkinatilanteet huomioiden. Pienhankinnoissa pääsääntönä on kilpailuttamisen hyödyntäminen ja ne voidaan toteuttaa kynnysarvot ylittäviä hankintoja kevyemmin menettelyin.