Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia työelämään siirtymisestä. Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omista ammatillisista valmiuksistaan sekä työelämään siirtymisestä

Abstract

Muuttuva yhteiskunta asettaa haasteensa työelämään. Työelämän epävakaus ja kilpailuhenkisyys vaativat ihmiseltä vahvaa näkemystä itsestään suhteessa ammattiin. Muutokset yhteiskunnassa ovat lisänneet myös kiinnostusta opettajien ammatilliseen osaamiseen, joka on merkityksellisessä asemassa uusien sukupolvien kouluttamisessa tulevaisuuden yhteiskuntaan. Työssä selviytymisen kannalta on tärkeää, että luokanopettajakoulutus onnistuu antamaan opiskelijalle riittävät valmiudet lähteä rakentamaan omaa opettajuuttaan työelämässä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiseksi opiskelijat kokevat omat työelämävalmiutensa sekä työelämään siirtymisen. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, millaiset asiat vaikuttavat opiskelijoiden kokemuksiin sekä, miten koulutus on onnistunut tukemaan opiskelijoiden ammatillista kasvua. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös siitä, millaisia käsityksiä opiskelijoilla on työelämästä sekä, miten nämä käsitykset vaikuttavat opiskelijoiden halukkuuteen siirtyä työelämään.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa on fenomenologis-hermeneuttisia piirteitä. Tutkimuksen kohdejoukkona on vuoden 2015 aikana Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksesta valmistuvat opiskelijat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomaketta ja teemahaastattelua hyödyntäen. Kyselylomake koostui taustatieto- ja monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Sen tehtävänä oli luoda yleiskuvaa aiheesta sekä toimia pohjana teemahaastattelurungon luomiselle. Kyselylomakkeeseen vastasi 24 opiskelijaa, joista haastateltavaksi valikoitui neljä, taustoiltaan hieman erilaista yksilöä. Haastatteluaineiston tarkoituksena oli syventää kyselylomakkeen pohjalta syntynyttä käsitystä tukittavasta aiheesta. Kyselylomakkeen monivalintakysymykset analysoinnissa käytettiin apuna tilastollista SPSS-ohjelmaa ja avointen vastausten sekä haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.

Opiskelijat kokivat pääosin omat työelämävalmiutensa hyväksi viimeisenä opiskeluvuotenaan. Opiskelijat olivat myös yleisesti tyytyväisiä koulutuksen tarjoamiin työelämävalmiuksiin, vaikka joillakin osa-alueilla omat työelämätaidot koettiinkin puutteellisiksi. Opiskelijoiden työelämävalmiuksia olivat tukeneet erityisesti kokemukset työelämästä, sekä muilta ihmisiltä saatu tuki ja positiivinen palaute. Koulutuksessa opiskelijat arvostivat erityisesti opetusharjoitteluista saamiaan käytännön kokemuksia sekä koulutuksen aikana oppimiaan ajattelun taitoja. Opiskelijat kaipasivat työelämävalmiuksiaan ajatellen koulutukselta hyvin erilaisia asioista, mutta usein opiskelijoiden vastaukissa kritiikki kohdistui opetusharjoittelun toteutukseen, opintojen irrallisuuteen sekä koulutuksen tarjoamiin vähäisiin valmiuksiin selviytyä inklusiivisessa koulussa. Opiskelijat toivoivat työelämään siirtymisen tueksi tulevalta koululta työyhteisön tukea ja mentorointi toimintaa.

Jotta opiskelijat saisivat koulutuksesta riittävät valmiudet lähteä rakentamaan omaa opettajuuttaan tulevaisuudessa, koulutuksen tulisi keskittyä siihen, että opiskelijat saavat totuudenmukaisen kuvan tulevasta työstä ja työympäristöstä sekä niistä haasteita, jota noviisiopettaja usein kohtaa uransa alkumetreillä. Kytkökset koulumaailmaan helpottavat opiskelijan siirtymistä varsinaiseen työelämään. Myös muuttuva opetussuunnitelma ja sen tuomat muutokset koulumaailmaan vaativat opettajankoulutukselta riittävää ennakointia. Käytännön kokemusten nivoutuminen teoriaopintoihin sekä opintojen yhtenäisyys ja projektimuotoisuus helpottaisi tietojen omaksumista ja lisäisi näin myös opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Myös keskusteluiden ja palautteen merkitys on tärkeässä roolissa opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä.