Substance abuse among emergency medical service patients the clinical impact of on-site oral fluid screening
Söderqvist, Mikael (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Söderqvist, Mikael
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012476
Tiivistelmä
Huumaus- ja lääkeaineiden yliannostukset ovat ongelmallisia ensihoidossa niiden tunnistettavuuden ja vaarallisten oireiden takia. Yliannostusdiagnoosiin päädytään usein aineiden yliannostukselle tyypillisten oireiden perusteella, mutta yliannostuksen taustalla voi olla samanaikainen alkoholin käyttö tai useamman lääkeaineen yhteisvaikutus. Myös potilaiden laskenut tajunnantaso vaikeuttaa diagnostiikkaa.
Potilaiden sylkitestauksella huumaus- ja lääkeaineiden varalle voi olla hyötyä epäselvän myrkytyspotilaan tai tajuttoman potilaan diagnostiikassa. Tutkimme parantaako kenttäolosuhteissa suoritettu sylkitestaus tajuttomien potilaiden, joiden tajuttomuuden aiheuttaja on yliannostus tai aiheuttaja on epäselvä, diagnostiikkaa ja saamaa hoitoa.
Suoritimme retrospektiivisen analyysin Pirkanmaan lääkäriyksikön potilaille, jotka olivat hoidossa aikavälillä 1.1.2012 - 31.5.2013 ja joille oli suoritettu sylkitestaus epäselvän tajuttomuuden tai myrkytysepäilyn takia. Tiedot kerättiin ensihoitokertomuksista, hoitokertomuksista ja laboratoriotuloksista. Kerättyjä tietoja olivat ensihoidon hälyttämisen syy, yleiset tiedot potilaasta ja sylkitestauksen tulos. Sylkitestauksen vaikutusta arvioitiin testauksen tuloksen pohjalta ja minkälainen vaikutus tuloksella oli hoidon kulkuun.
Yhteensä 57 potilasta testattiin, joista 8 potilasta suljettiin pois puuttuvien sylkitestaustulosten takia. Lopullisen analyysin 49 potilaasta 35 (71%) oli miehiä ja 14 (29%) naisia. 16 potilasta (33%) sai positiivisen tuloksen yhden tai useamman aineen kohdalta. Näistä 6 tapauksessa potilaan hoitoa muutettiin sylkitestauksen perusteella ja näistä 4 tapauksella hoidolla oli suotuisa vaikutus potilaan tilaan.
Tulosten perusteella epäselvien ja myrkytyksistä johtuvien tajuttomuuksien kohdalla sylkitestauksesta on hyötyä. Sylkitestausta tulee kuitenkin käyttää vain osana erotusdiagnostiikkaa, eikä negatiivisen tuloksen perusteella tule rajata myrkytystä pois.
Potilaiden sylkitestauksella huumaus- ja lääkeaineiden varalle voi olla hyötyä epäselvän myrkytyspotilaan tai tajuttoman potilaan diagnostiikassa. Tutkimme parantaako kenttäolosuhteissa suoritettu sylkitestaus tajuttomien potilaiden, joiden tajuttomuuden aiheuttaja on yliannostus tai aiheuttaja on epäselvä, diagnostiikkaa ja saamaa hoitoa.
Suoritimme retrospektiivisen analyysin Pirkanmaan lääkäriyksikön potilaille, jotka olivat hoidossa aikavälillä 1.1.2012 - 31.5.2013 ja joille oli suoritettu sylkitestaus epäselvän tajuttomuuden tai myrkytysepäilyn takia. Tiedot kerättiin ensihoitokertomuksista, hoitokertomuksista ja laboratoriotuloksista. Kerättyjä tietoja olivat ensihoidon hälyttämisen syy, yleiset tiedot potilaasta ja sylkitestauksen tulos. Sylkitestauksen vaikutusta arvioitiin testauksen tuloksen pohjalta ja minkälainen vaikutus tuloksella oli hoidon kulkuun.
Yhteensä 57 potilasta testattiin, joista 8 potilasta suljettiin pois puuttuvien sylkitestaustulosten takia. Lopullisen analyysin 49 potilaasta 35 (71%) oli miehiä ja 14 (29%) naisia. 16 potilasta (33%) sai positiivisen tuloksen yhden tai useamman aineen kohdalta. Näistä 6 tapauksessa potilaan hoitoa muutettiin sylkitestauksen perusteella ja näistä 4 tapauksella hoidolla oli suotuisa vaikutus potilaan tilaan.
Tulosten perusteella epäselvien ja myrkytyksistä johtuvien tajuttomuuksien kohdalla sylkitestauksesta on hyötyä. Sylkitestausta tulee kuitenkin käyttää vain osana erotusdiagnostiikkaa, eikä negatiivisen tuloksen perusteella tule rajata myrkytystä pois.