"Pimeästä huoneesta on helpompi huudella". Yläkoululaisten näkemyksiä kiusaamisesta internetissä
Sarimaa, Susanna (2015)
2015
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512012472
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville yläkouluikäisten näkemyksiä kiusaamisesta internetissä: miten, missä ja miksi verkossa kiusataan, mitä kiusaamisesta voi seurata ja miten siihen voi puuttua sekä miten se eroaa kasvokkain kiusaamisesta. Taustoitukseksi selvitin myös tutkimukseeni osallistuneiden yleisiä käsityksiä internetistä tilana ja miksi he itse käyttävät internetiä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Tulkitsin aineistoani nuorten internetin käyttöön ja kiusaamiseen liittyvän teorian valossa. Keräsin aineiston talvella 2014 yhdellä yläkoululla haastattelulomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui kultakin luokka-asteelta yhden luokan oppilaita, yhteensä 50 vastaajaa. Haastattelu sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.
Aineistosta kävi ilmi, että vastaajien mielestä internetissä voi kiusata missä vain. He antoivat pääasiassa esimerkkejä kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa ja peleissä. Niissä muun muassa haukutaan, syrjitään, nolataan ja levitellään juoruja. Kiusaamisen menetelmistä usein käytetty on kiusaaminen kuvien kautta. Nuorten välillä oli kuitenkin eroja siinä, mitä pidettiin kiusaamisena ja mitä ei.
Moni nuori näki kiusaamisen verkossa johtuvan kiusaajan omista motiiveista. Vastaajien mukaan kiusaamista selittää myös anonymiteetti, joka tekee kiusaamisesta verkossa helppoa ja turvallista. Kiinnijäämisen vaara on vähäinen, kiusatun reaktioita ei näe, ja voimasuhteiden merkitys muuttuu. Internetissä kiusaaja ja kiusattu voivat olla täysin eri henkilöitä kuin kasvokkain kiusaamisessa.
Vastaajat pitivät internetkiusaamisen seurauksia yhtä vakavina ja samankaltaisina kuin muuallakin tapahtuvan kiusaamisen. Julkisuuden takia seuraukset nähtiin kuitenkin mittavampina. Osa tutkimusryhmästäni koki myös julkisuuden ja internetjulkaisujen pysyvyyden tekevän verkkokiusaamisesta pahempaa kuin muusta kiusaamisesta. Sitä vastoin joidenkin mielestä väkivallan uhka teki kasvokkain kiusaamisesta pelottavampaa.
Internetkiusaamiseen puuttumisen keinoiksi vastaajat esittivät muun muassa kertomisen ystäville ja aikuisille: vanhemmalle, poliisille tai sivustojen ylläpidolle. Myös oman internetkäyttäytymisen kontrollointia pidettiin ratkaisuna kiusaamiseen. Havaitessaan kiusaamistilanteen kaikki nuoret eivät olisi valmiita puuttumaan siihen tai puolustamaan kiusattua.
Tutkimukseeni osallistujista suuri joukko määritteli joutuneensa itse kiusatuksi internetissä. Heidän vastaustensa perusteella internetkiusaaminen voi jatkua myös koulukiusaamisena ja kiusaajat saattavat kuulua kiusattujen ystäväjoukkoon. Lisäksi kiusaamisella voi olla vaikutusta nuoren internetin käyttöön.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Tulkitsin aineistoani nuorten internetin käyttöön ja kiusaamiseen liittyvän teorian valossa. Keräsin aineiston talvella 2014 yhdellä yläkoululla haastattelulomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui kultakin luokka-asteelta yhden luokan oppilaita, yhteensä 50 vastaajaa. Haastattelu sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.
Aineistosta kävi ilmi, että vastaajien mielestä internetissä voi kiusata missä vain. He antoivat pääasiassa esimerkkejä kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa ja peleissä. Niissä muun muassa haukutaan, syrjitään, nolataan ja levitellään juoruja. Kiusaamisen menetelmistä usein käytetty on kiusaaminen kuvien kautta. Nuorten välillä oli kuitenkin eroja siinä, mitä pidettiin kiusaamisena ja mitä ei.
Moni nuori näki kiusaamisen verkossa johtuvan kiusaajan omista motiiveista. Vastaajien mukaan kiusaamista selittää myös anonymiteetti, joka tekee kiusaamisesta verkossa helppoa ja turvallista. Kiinnijäämisen vaara on vähäinen, kiusatun reaktioita ei näe, ja voimasuhteiden merkitys muuttuu. Internetissä kiusaaja ja kiusattu voivat olla täysin eri henkilöitä kuin kasvokkain kiusaamisessa.
Vastaajat pitivät internetkiusaamisen seurauksia yhtä vakavina ja samankaltaisina kuin muuallakin tapahtuvan kiusaamisen. Julkisuuden takia seuraukset nähtiin kuitenkin mittavampina. Osa tutkimusryhmästäni koki myös julkisuuden ja internetjulkaisujen pysyvyyden tekevän verkkokiusaamisesta pahempaa kuin muusta kiusaamisesta. Sitä vastoin joidenkin mielestä väkivallan uhka teki kasvokkain kiusaamisesta pelottavampaa.
Internetkiusaamiseen puuttumisen keinoiksi vastaajat esittivät muun muassa kertomisen ystäville ja aikuisille: vanhemmalle, poliisille tai sivustojen ylläpidolle. Myös oman internetkäyttäytymisen kontrollointia pidettiin ratkaisuna kiusaamiseen. Havaitessaan kiusaamistilanteen kaikki nuoret eivät olisi valmiita puuttumaan siihen tai puolustamaan kiusattua.
Tutkimukseeni osallistujista suuri joukko määritteli joutuneensa itse kiusatuksi internetissä. Heidän vastaustensa perusteella internetkiusaaminen voi jatkua myös koulukiusaamisena ja kiusaajat saattavat kuulua kiusattujen ystäväjoukkoon. Lisäksi kiusaamisella voi olla vaikutusta nuoren internetin käyttöön.