Opettajana Suomessa - Maahanmuuttajataustaisten opettajaopiskelijoiden uratyypit ja ammatillisen identiteetin kehittyminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää maahanmuuttajataustaisten opettajien ammatillisen identiteetin kehittymistä. Kuvausta identiteetin rakentumisesta tavoiteltiin tutkimalla opettajien uratyyppejä, opettajaksi identifioitumiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä identiteettityöhön vaikuttaneita kulttuurieroja. Tutkimuksen lähestymistapa oli narratiivinen.

Tutkimukseen osallistui seitsemän opettajan tehtävissä kolmesta yli kymmeneen vuoteen toiminutta maahanmuuttajataustaista. Opettajat opiskelivat parhaillaan opettajan kelpoisuuden antavassa koulutuksessa. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmetodologiaa. Aineisto kerättiin käyttämällä kahta tutkimusmenetelmää, kokemuskäyrää ja haastattelua. Ennen haastattelua opettajat piirsivät kokemuskäyrän niistä tapahtumista ja elämänvaiheista, jotka olivat vaikuttaneet opettajan urapolkuun ja opettajuuteen. Tätä seurasi elämäkerrallinen haastattelu, jossa haastateltava sai vapaasti kertoa opettajuutensa rakentumisesta.

Tutkimustulokset saatiin etsimällä haastatteluaineistosta toistuvia teemoja. Teemojen pohjalta rakennettiin opettajaksi identifioitumisen kertomus, jossa kaikkien haastateltavien ääni pääsi kuuluviin. Tämän jälkeen edettiin vielä aineiston tyypittelyyn. Kokemuskäyrien ja haastattelujen perusteella aineistosta oli havaittavissa kaksi eri tyyppiä, joista muotoutui vakaa ja vaihteleva uratyyppi. Uratyypit eroavat toisistaan muun muassa uralle kiinnittymisen ja urasuuntien osalta.

Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten opettajien ammatilliseen identiteettiin vaikuttaa vahvasti omasta maahanmuuttajataustasta kumpuava kyky ymmärtää eri kulttuureja ja toimia niiden välisillä rajapinnoilla. Opettajat eivät aina kuitenkaan koe olevansa tasa-arvoisia valtaväestöä edustavien opettajien kanssa. Etenkin työyhteisöltä saadulla palautteella oli ollut opettajan ammatillisuutta vahvistavia tai murentavia vaikutuksia. Opettajat kokivat olevansa oikealla alalla, mutta työn jatkumisen epävarmuus heijasti uraa. Ollakseen virkaan päteviä ja saadakseen tasa-arvoisen aseman muiden ammattikuntaan kuuluvien kanssa, haastateltavat olivat hakeutuneet opettajan kelpoisuuden antavaan koulutukseen. Tutkimus osoitti myös suomen kielen taidoilla olleen vaikutusta monien opettajuuteen.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että koulujen valmiuksissa kohdata opetushenkilökunnan monikulttuurisuus on vielä parannettavaa. Opettajat tuntisivat itsensä osaksi työyhteisöä, mikäli heitä ja heidän työpanosta arvostettaisiin enemmän. Moniarvoisuuden toteutuessa opettajainhuoneessa, välittyy se paremmin myös luokkahuoneisiin. Tutkimus myös osoitti tarpeen tukea ja kehittää entisestään maahanmuuttajataustaisille opetus- ja kasvatusalan tehtävissä toimiville suunnattuja pätevöitymisväyliä.