Tablet-apuvälineen käyttö vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutustilanteessa, tapaustutkimus

Abstract

Mobiiliteknologian nopea kehitys on tuonut myös AAC-käyttöön uusia laitteita, joista eniten huomiota ovat viime aikoina saaneet tablet-tietokoneet. Kommunikoinnin apuvälineet ovat täten muuttuneet paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja niiden käyttäjämäärät ovat lisääntyneet. Tablet-tietokoneen hankinnassa kommunikaatiokäyttöön tärkeimpänä tekijänä on pidetty muihin kommunikaattoreihin verrattuna edullista hintaa. Kommunikoinnin lisäksi sillä on ollut myös muita käyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi pelaaminen. Tablet-tietokonetta AAC-keinona käyttä-vien läheiset ovat myös havainneet käyttäjän sanallisen ilmaisun lisääntyneen laitteen käyttöön-oton jälkeen. Minkä tahansa AAC-menetelmän, mutta erityisesti teknisen AAC-keinon, sujuva käyttäminen vaatii sekä käyttäjältä että lähiympäristöltä useita eri taitoja. Tämä johtuu siitä, että AAC-menetelmän kanssa kommunikointi on erilaista kuin sujuvasti sanallista ilmaisua käyttävän henkilön kanssa.

Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani oli kuvata vanhemman ja lapsen tablet-tietokoneen käyttöä tilanteessa, jossa se oli lapsella kommunikoinnin apuvälineenä. Tutkittavat henkilöt olivat lapsi ja lapsen vanhemmat. Lapsella oli diagnoosina monimuotoinen kehityshäiriö, ADHD sekä sydänvi-ka. Lisäksi perhe oli kaksikielinen. Aineistoni koostui kolmesta videoimastani ja litteroimastani tilanteesta sekä lapsen vanhempien haastattelusta.

Yksi keskeinen tutkimustulokseni oli vanhempien tyytyväisyys tablet-tietokoneeseen apuvälinee-nä. Vaikka he kertoivat siinä olevan myös puutteita, he pitivät sitä kuitenkin hyvänä kommuni-kointimenetelmänä lapselleen. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat kommunikointisovelluk-sen helppo muokattavuus, käytön nopeus ja se, että lapsi oppi sen käytön. Toinen keskeinen tut-kimustulos oli, että vanhemman ja lapsen välisissä kommunikointitilanteissa vanhempi käytti useita eri kommunikointitapoja samanaikaisesti. Vanhempi käytti tukiviittomia sanallisen ilmai-sunsa rinnalla kuten myös tablet-tietokonetta siinä missä lapsikin. Lisäksi vanhempi vahvisti vies-tiä toistamalla tablet-tietokoneesta sekä itsensä että lapsen valitsemat ilmaisut. Kolmas keskeinen tutkimustulokseni oli viestinnän monikanavaisuus: lapsi käytti paljon myös viittomia kommuni-kointisovelluksen rinnalla. Tablet-tietokone oli ollut lapsella käytössä noin vuoden ja hän käytti sitä melko lyhyiden ilmausten muodostamiseen. Kommunikointisovelluksen sujuvan ja kertovan käytön opetteluun kuluu siis paljon aikaa.

Tämä tutkimus lisää osaltaan tietoa tablet-tietokoneista AAC-menetelmänä. Tutkimustapani ja -prosessini kaltaista tutkimustapaa lisäämällä apuvälineiden arviointia, suunnittelua ja ohjausta voitaisiin kehittää. Samoin saataisiin lisää tietoa siitä, mitä perheet apuvälineeltä odottavat. Tab-let-tietokoneen kommunikatiiviseen käyttöön vaadittavista taidoista saataisiin myös tavoitteita kuntoutussuunnitelmaan, jos tietoisuus laitteen käytöstä arjessa lisääntyisi.