Arvoisa puhemies: "Elämä on taistelua, ihanaa taistelua!" - Lastenhoitopolitiikan kehystäminen eduskunnassa 2011-2014
Paavola, Kristiina (2015)
Paavola, Kristiina
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242444
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnassa käytyä perhepoliittista ja erityisesti lastenhoitopoliittista keskustelua vaalikaudella 2011-2014. Lähestymistapana on keskustelujen sisällöllinen tarkastelu kehysteorian avulla. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan keskusteluilmapiiriä ja toteutunutta perhepolitiikkaa institutionalismin ja polkuriippuvuus-käsitteen avulla.
Lastenhoitopolitiikan kehyksiä ja polkuriippuvuutta on aiemmin tutkittu yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden näkökulmista. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kehystäminen on ollut temaattisesti suhteellisen vakiintunutta, vaikkakin perustelut ovat heijastaneet aikaansa. Myös toteutettu politiikka on nähty riippuvaiseksi aiemmin toteutetusta, jonka perusteella polkuriippuvuutta on ollut havaittavissa.
Tutkimusaineisto koostui vaalikautena 2011-2014 käydyistä eduskunnan täysistuntokeskusteluista, joissa aihepiirinä olivat olleet lasten kotihoidon tuki ja päivähoito. Eduskunnan lastenhoitoa koskevat keskustelut käytiin pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmien pohjalta. Tutkimuksessa käytetyssä kehysanalyyttisessä menetelmässä hyödynnettiin sekä Erving Goffmanin kehystutkimuksen lähtökohtia että mediatutkimuksen sovellutuksia kehysteoriasta. Lastenhoitopolitiikan institutionalismia ja sen polkuriippuvuutta tarkasteltiin Paul Piersonin historiallisen ja James Mahoneyn sosiologisen institutionalismin teorioiden kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin eduskuntakeskusteluissa käytettyjä lastenhoitopoliittisen keskustelun kehyksiä, niiden perusteluja ja kehystämisen keinoja. Näitä verrattiin suhteessa ja jatkumona aiemmin käytyihin lastenhoitopoliittisiin keskusteluihin ja toteutettuun politiikkaan. Tätä historiallis-sosiologista näkökulmaa lähestyttiin institutionalismin ja polkuriippuvuusteorian avulla.
Tutkimuksessa löytyi viisi keskeistä kehystä: tasa-arvo, valinnanvapaus, lapsen etu, talous ja työ. Aiempiin keskusteluihin verrattuna uusia kehyksiä ei paikantunut, mutta osa aikaisemmissa tutkimuksissa tulkituista kehyksistä kuten naisten kaksoistaakka ja pronatalismi olivat jääneet pois. Kehysten keskinäinen asema oli joko heikentynyt, pysynyt ennallaan tai vahvistunut. Kehysten sisällöissä ja perusteluissa oli kuitenkin muutoksia aiempaan keskusteluun. Tasa-arvon kehykseen oli tullut uutena sisältönä lasten välinen tasa-arvo. Valinnanvapauden kehyksessä vastakkainasettelu tasa-arvon kanssa oli yhä voimissaan. Lapsen etua kehystettiin yhä myös lähinnä psykososiaalisin perustein vahvistamaan lasten kotihoidon hegemonista asemaa. Talouden kehyksessä sisältöön oli tullut mukaan kuntatalouden ohella myös valtiontaloutta koskevat argumentit. Työn kehys nojautui ennemminkin työn tarjonnan lisäämiseen, kun kehyksen aikaisempi sisältö oli perustunut ennemminkin työn kysynnän säätelyyn.
Vaalikaudella 2011-2014 lastenhoitopolitiikan muutokset jäivät hallituksen esityksistä ja aikeista huolimatta eduskunnan päätöksenteossa toteutumatta. Tutkimuksen mukaan päivähoitojärjestelmä näyttäytyy yhä kotihoidon ja päivähoidon välisenä kamppailuna, jossa molemmilla on vahva institutionaalinen asema. Tutkimus vahvistaa käsitystä näiden instituutioiden vahvuudesta ja polkuriippuvuuden läsnäolosta lastenhoitopolitiikassa. Jo kerran päätettyä suuntaa on vaikeaa muuttaa ja valittu suunta vahvistaa koko ajan itseään.
Abstract
Dear Chairman: Life is fighting! Wonderful fighting! - Framing child care politics in the Finnish parliament in 2011-2014
This thesis studies political decision-making debates in the Finnish parliament during 2011-2014 on family policy and especially child care policy. This study is approached by applying framing theory to content analysis of the debates. In addition, the study examines the long-term climate of related political discussions and the implemented family policies by means of institutionalism and the concept of path dependence.
The framing of family policy and its institutional path dependence have been studied previously in the social and educational sciences. These prior studies show that the framing themes have been relatively stable, although the argumentation has varied and reflected the sentiment of the era. Furthermore, the implemented policies have been found to depend on the previous policies, and so path dependence has been noticed.
The data in this study consisted of the transcripts of discussions held in the plenary sessions of the parliament during 2011 2014. The topics of these discussions were child day care and child home care allowance. These discussions took place during the Prime minister terms of Jyrki Katainen and Alexander Stubb. The frame analysis method used in this study is based on the concepts of Erving Goffman's frame analysis, as well as various framing theory applications of media research. Furthermore, Paul Pierson's historical and James Mahoney's sociological theories of institutionalism were used to analyze institutionalism and path dependence in child care policy. The aim of this thesis was to find the used frames with their framing devices and framing reasonings in the parliamentary debate on child care policy. In addition, the framings were compared to earlier child care policy discussions and implemented child care policies. This historical-sociological viewpoint was approached with institutionalism and path dependence theories.
The study found five central frames: equality, freedom of choice, best interest of the child, economy, and work. Compared to the earlier debates, no new frames were found, but some of the previously found frames, like woman's double burden and pronatalism, had disappeared. The mutual position of each frame had either weakened, remained the same, or strengthened. The contents and argumentations of the frames had changed partially compared to the previous discussion. Equality of children was introduced as a new content in the frame of equality. The confrontation between equality and freedom of choice was still present. The best interest of the child was still framed like before using mostly psychosocial argumentation to strengthen the hegemonic position of child home care. The frame of economy, had been, and still was based on municipal economy, but there was also new content present: the state finance. The increase in the supply of labor was a new perspective in the frame of work, while regulation of the labor demand had been the earlier content.
The child care reforms driven by the Finnish government during 2011-2014 were not implemented. According to this study, the child care policy appears to still struggle between the options of home care and day care. Both home care and day care still have strong institutional positions. This study supports the view of the presence of path dependence in child care policy. The path once taken is difficult to change and the selected direction strengthens itself.
Lastenhoitopolitiikan kehyksiä ja polkuriippuvuutta on aiemmin tutkittu yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden näkökulmista. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kehystäminen on ollut temaattisesti suhteellisen vakiintunutta, vaikkakin perustelut ovat heijastaneet aikaansa. Myös toteutettu politiikka on nähty riippuvaiseksi aiemmin toteutetusta, jonka perusteella polkuriippuvuutta on ollut havaittavissa.
Tutkimusaineisto koostui vaalikautena 2011-2014 käydyistä eduskunnan täysistuntokeskusteluista, joissa aihepiirinä olivat olleet lasten kotihoidon tuki ja päivähoito. Eduskunnan lastenhoitoa koskevat keskustelut käytiin pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmien pohjalta. Tutkimuksessa käytetyssä kehysanalyyttisessä menetelmässä hyödynnettiin sekä Erving Goffmanin kehystutkimuksen lähtökohtia että mediatutkimuksen sovellutuksia kehysteoriasta. Lastenhoitopolitiikan institutionalismia ja sen polkuriippuvuutta tarkasteltiin Paul Piersonin historiallisen ja James Mahoneyn sosiologisen institutionalismin teorioiden kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin eduskuntakeskusteluissa käytettyjä lastenhoitopoliittisen keskustelun kehyksiä, niiden perusteluja ja kehystämisen keinoja. Näitä verrattiin suhteessa ja jatkumona aiemmin käytyihin lastenhoitopoliittisiin keskusteluihin ja toteutettuun politiikkaan. Tätä historiallis-sosiologista näkökulmaa lähestyttiin institutionalismin ja polkuriippuvuusteorian avulla.
Tutkimuksessa löytyi viisi keskeistä kehystä: tasa-arvo, valinnanvapaus, lapsen etu, talous ja työ. Aiempiin keskusteluihin verrattuna uusia kehyksiä ei paikantunut, mutta osa aikaisemmissa tutkimuksissa tulkituista kehyksistä kuten naisten kaksoistaakka ja pronatalismi olivat jääneet pois. Kehysten keskinäinen asema oli joko heikentynyt, pysynyt ennallaan tai vahvistunut. Kehysten sisällöissä ja perusteluissa oli kuitenkin muutoksia aiempaan keskusteluun. Tasa-arvon kehykseen oli tullut uutena sisältönä lasten välinen tasa-arvo. Valinnanvapauden kehyksessä vastakkainasettelu tasa-arvon kanssa oli yhä voimissaan. Lapsen etua kehystettiin yhä myös lähinnä psykososiaalisin perustein vahvistamaan lasten kotihoidon hegemonista asemaa. Talouden kehyksessä sisältöön oli tullut mukaan kuntatalouden ohella myös valtiontaloutta koskevat argumentit. Työn kehys nojautui ennemminkin työn tarjonnan lisäämiseen, kun kehyksen aikaisempi sisältö oli perustunut ennemminkin työn kysynnän säätelyyn.
Vaalikaudella 2011-2014 lastenhoitopolitiikan muutokset jäivät hallituksen esityksistä ja aikeista huolimatta eduskunnan päätöksenteossa toteutumatta. Tutkimuksen mukaan päivähoitojärjestelmä näyttäytyy yhä kotihoidon ja päivähoidon välisenä kamppailuna, jossa molemmilla on vahva institutionaalinen asema. Tutkimus vahvistaa käsitystä näiden instituutioiden vahvuudesta ja polkuriippuvuuden läsnäolosta lastenhoitopolitiikassa. Jo kerran päätettyä suuntaa on vaikeaa muuttaa ja valittu suunta vahvistaa koko ajan itseään.
Abstract
Dear Chairman: Life is fighting! Wonderful fighting! - Framing child care politics in the Finnish parliament in 2011-2014
This thesis studies political decision-making debates in the Finnish parliament during 2011-2014 on family policy and especially child care policy. This study is approached by applying framing theory to content analysis of the debates. In addition, the study examines the long-term climate of related political discussions and the implemented family policies by means of institutionalism and the concept of path dependence.
The framing of family policy and its institutional path dependence have been studied previously in the social and educational sciences. These prior studies show that the framing themes have been relatively stable, although the argumentation has varied and reflected the sentiment of the era. Furthermore, the implemented policies have been found to depend on the previous policies, and so path dependence has been noticed.
The data in this study consisted of the transcripts of discussions held in the plenary sessions of the parliament during 2011 2014. The topics of these discussions were child day care and child home care allowance. These discussions took place during the Prime minister terms of Jyrki Katainen and Alexander Stubb. The frame analysis method used in this study is based on the concepts of Erving Goffman's frame analysis, as well as various framing theory applications of media research. Furthermore, Paul Pierson's historical and James Mahoney's sociological theories of institutionalism were used to analyze institutionalism and path dependence in child care policy. The aim of this thesis was to find the used frames with their framing devices and framing reasonings in the parliamentary debate on child care policy. In addition, the framings were compared to earlier child care policy discussions and implemented child care policies. This historical-sociological viewpoint was approached with institutionalism and path dependence theories.
The study found five central frames: equality, freedom of choice, best interest of the child, economy, and work. Compared to the earlier debates, no new frames were found, but some of the previously found frames, like woman's double burden and pronatalism, had disappeared. The mutual position of each frame had either weakened, remained the same, or strengthened. The contents and argumentations of the frames had changed partially compared to the previous discussion. Equality of children was introduced as a new content in the frame of equality. The confrontation between equality and freedom of choice was still present. The best interest of the child was still framed like before using mostly psychosocial argumentation to strengthen the hegemonic position of child home care. The frame of economy, had been, and still was based on municipal economy, but there was also new content present: the state finance. The increase in the supply of labor was a new perspective in the frame of work, while regulation of the labor demand had been the earlier content.
The child care reforms driven by the Finnish government during 2011-2014 were not implemented. According to this study, the child care policy appears to still struggle between the options of home care and day care. Both home care and day care still have strong institutional positions. This study supports the view of the presence of path dependence in child care policy. The path once taken is difficult to change and the selected direction strengthens itself.