Hyvinvoiva opettaja - vapaa-aika työn vastapainona
Aunela, Katri; Pajunen, Saia (2015)
2015
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242441
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisen kuvan opettajien ammattilehti Opettajassa ilmestyvä Vastapaino-palsta luo opettajan työstä sekä opettajien vapaa-ajalleen ja harrastuksilleen antamista merkityksistä. Vapaa-ajan merkityksiä tarkasteltiin erityisesti työstä palautumisen näkökulmasta vertaillen aineistoa Sonnentagin ja Fritzin (2007) palautumisen psykologiset mekanismit -teoriaan.
Tutkimuksen teoriaosuudessa paneudutaan opettajan työhön opettajuutta ja professiota peilaten sekä tarkastellen ammattiin hakeutumista ja opettajankoulutuksen valintoja. Samassa yhteydessä ruoditaan myös koulua opiskelu- ja työympäristönä sekä tutkaillaan sitä, kuinka uusliberalistinen ajattelu muokkaa suomalaista koulutuspolitiikkaa. Lisäksi teoriaosassa tutustutaan vapaa-aika- sekä työhyvinvointitutkimukseen. Opettajien työhyvinvointiin syvennytään positiivisen psykologian viitoittamana työpahoinvoinnin ilmentymän, työuupumuksen, kautta sekä tutustumalla työn imuun ja työn vaatimusten ja työn voimavarojen teoriaan. Lopuksi tutustutaan vielä työstä palautumisen teoriaan, joka suuntaa osan aineiston analyysiä.
Tutkimuksen aineisto koostui 74:stä Vastapaino-palstan artikkelista vuosilta 2013-2015. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin siten, että opettajien työtä koskevat ilmaukset analysoitiin aineistolähtöisesti ja opettajien vapaa-aikaa ja harrastamista koskevat ilmaukset teoriaohjaavasti.
Palstalla luodun kuvan mukaan opettajan työn keskiössä on opettajan ja oppilaan kohtaaminen. Opettajan työhön liittyy vahvoja rooliodotuksia, jotka koskevat opettajalle sopivaa käyttäytymistä, pukeutumista ja harrastamista. Rooliodotukset seuraavat opettajaa myös vapaa-ajalle. Työn eduiksi määrittyivät vapaus toteuttaa opetusta haluamallaan tavalla hyödyntäen esimerkiksi harrastustaan tai sen parissa kehittynyttä erityisosaamista työssään, mahdollisuus levittää omaa intohimoaan työn kautta, työn tarjoama taloudellinen varmuus ja muut työsuhde-edut sekä se, että työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä. Työn haasteita ovat työn meluisuus, kiire ja aikataulullinen joustamattomuus. Lisäksi mahdolliset ongelmat oppilaiden vanhempien kanssa, kokemus epäonnistumisten sallimattomuudesta sekä se, että työn tulos - oppilaan oppiminen ja kehittyminen - on lopulta kiinni monesta muustakin tekijästä kuin opettajan panoksesta, osoittautuivat työn haasteiksi.
Opettajat ovat vapaa-ajallaan aktiivisia ja harrastavat monipuolisesti erilaisia harrastuksia. Vapaa-ajanvietto ja harrastaminen auttavat opettajia palautumaan työstään kaikkien neljän palautumisen psykologisen mekanismin, eli psykologisen irrottautumisen, rentoutumisen, taidon hallintakokemusten ja kontrollin vapaa-ajalla, kautta. Tulokset olivat siten yhtenäisiä Sonnentagin ja Fritzin (2007) teorian kanssa. Lisäksi opettajat antoivat vapaa-ajalleen sosiaalisia, kunnon ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä ja matkailun välittämiä merkityksiä.
Tutkimuksen perusteella opettajien vapaa-aika toimii hyvin työstä palauttavana. Opettajan työn kokonaisvaltaisuus ilmenee työn ja vapaa-ajan sisältöjen sekoittumisella, mutta työssä jaksamisen tukemiseksi opettajankin tulisi kyetä irrottautumaan työroolistaan vapaa-ajalla. Julkaisemalla vapaa-ajantoiminnan merkitystä korostavaa palstaa ammattilehti tukee osaltaan opettajien työhyvinvointia.
Tutkimuksen teoriaosuudessa paneudutaan opettajan työhön opettajuutta ja professiota peilaten sekä tarkastellen ammattiin hakeutumista ja opettajankoulutuksen valintoja. Samassa yhteydessä ruoditaan myös koulua opiskelu- ja työympäristönä sekä tutkaillaan sitä, kuinka uusliberalistinen ajattelu muokkaa suomalaista koulutuspolitiikkaa. Lisäksi teoriaosassa tutustutaan vapaa-aika- sekä työhyvinvointitutkimukseen. Opettajien työhyvinvointiin syvennytään positiivisen psykologian viitoittamana työpahoinvoinnin ilmentymän, työuupumuksen, kautta sekä tutustumalla työn imuun ja työn vaatimusten ja työn voimavarojen teoriaan. Lopuksi tutustutaan vielä työstä palautumisen teoriaan, joka suuntaa osan aineiston analyysiä.
Tutkimuksen aineisto koostui 74:stä Vastapaino-palstan artikkelista vuosilta 2013-2015. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin siten, että opettajien työtä koskevat ilmaukset analysoitiin aineistolähtöisesti ja opettajien vapaa-aikaa ja harrastamista koskevat ilmaukset teoriaohjaavasti.
Palstalla luodun kuvan mukaan opettajan työn keskiössä on opettajan ja oppilaan kohtaaminen. Opettajan työhön liittyy vahvoja rooliodotuksia, jotka koskevat opettajalle sopivaa käyttäytymistä, pukeutumista ja harrastamista. Rooliodotukset seuraavat opettajaa myös vapaa-ajalle. Työn eduiksi määrittyivät vapaus toteuttaa opetusta haluamallaan tavalla hyödyntäen esimerkiksi harrastustaan tai sen parissa kehittynyttä erityisosaamista työssään, mahdollisuus levittää omaa intohimoaan työn kautta, työn tarjoama taloudellinen varmuus ja muut työsuhde-edut sekä se, että työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä. Työn haasteita ovat työn meluisuus, kiire ja aikataulullinen joustamattomuus. Lisäksi mahdolliset ongelmat oppilaiden vanhempien kanssa, kokemus epäonnistumisten sallimattomuudesta sekä se, että työn tulos - oppilaan oppiminen ja kehittyminen - on lopulta kiinni monesta muustakin tekijästä kuin opettajan panoksesta, osoittautuivat työn haasteiksi.
Opettajat ovat vapaa-ajallaan aktiivisia ja harrastavat monipuolisesti erilaisia harrastuksia. Vapaa-ajanvietto ja harrastaminen auttavat opettajia palautumaan työstään kaikkien neljän palautumisen psykologisen mekanismin, eli psykologisen irrottautumisen, rentoutumisen, taidon hallintakokemusten ja kontrollin vapaa-ajalla, kautta. Tulokset olivat siten yhtenäisiä Sonnentagin ja Fritzin (2007) teorian kanssa. Lisäksi opettajat antoivat vapaa-ajalleen sosiaalisia, kunnon ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä ja matkailun välittämiä merkityksiä.
Tutkimuksen perusteella opettajien vapaa-aika toimii hyvin työstä palauttavana. Opettajan työn kokonaisvaltaisuus ilmenee työn ja vapaa-ajan sisältöjen sekoittumisella, mutta työssä jaksamisen tukemiseksi opettajankin tulisi kyetä irrottautumaan työroolistaan vapaa-ajalla. Julkaisemalla vapaa-ajantoiminnan merkitystä korostavaa palstaa ammattilehti tukee osaltaan opettajien työhyvinvointia.