City slicker and other stylistically restricted words - a corpus-assisted study of stylistic variation in schoolbooks used for teaching English in Finnish secondary schools
Ax, Sanna (2015)
2015
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnot - Master's Programme in English Language and Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511242440
Tiivistelmä
Tässa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tyylillisen vaihtelun ymmärtämisen merkitystä kielitaidolle ja selvitetään, kuinka tyylillinen vaihtelu ja sanaston kerrostuneisuus otetaan huomioon englannin opetuksessa Suomessa. Opetuksen sisällön tutkimiseen käytettiin oppikirjoja, joiden kappalesanastojen sisältämiä tyylillisesti rajoittuneita sanoja käytettiin indikaattoreina kirjojen sisältämästä tyylillisestä vaihtelusta. Tutkimuksen kolmen keskeisimmän tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin sisältävätkö oppikirjat tyylillisesti rajoittuneita sanoja, käykö kirjoista ilmi sanojen käyttöön liittyvät rajoitukset ja kuinka yleisesti kyseisiä sanoja käytetään autenttisessa kielessä.
Teoriaosuudessa käsitellään vieraan kielen oppimiselle asetettuja kansallisia tavoitteita, kielen tyylillistä vaihtelua ja esitellään tyylin tasot formaali, informaali ja slangi. Lisäksi perehdytään sanaston oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin ja korpuslingvistiikkaan sekä sen käyttömahdollisuuksiin kieltenopetuksessa.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistona käytettiin kolmea Suomessa yleisesti käytössä olevaa yläkoulun oppikirjasarjaa. Aineiston laajuutta rajattiin valitsemalla jokaisesta kirjasarjasta kaksi kappalekohtaista sanastoa jokaisen luokka-asteen teksti- tai tehtäväkirjasta. Kappaleiden valinta pohjautui vuoden 2004 perusopetuksen opetussunnitelman perusteissa kirjattuihin englanninopetuksen teemoihin. Kirjojen kappalesanastoista etsittiin sanakirjoissa formaaleiksi, informaaleiksi tai slangiksi luokiteltuja sanoja.
Tutkimuksen toisen vaiheen pääasiallisena aineistona käytettiin kattavaa amerikanenglanninkielistä korpusta oppikirjoista löydettyjen sanojen käytön yleisyyden arviointiin ja sanoille ominaisten kontekstien määrittämiseen. Lisäksi käytettiin internetkieleen pohjautuvaa korpusta selvittämään amerikanenglannissa hyvin harvoin esiintyneiden sanojen yleisyyttä muissa maailmanenglanneissa.
Oppikirja-analyysin perusteella voidaan todeta, että tyylillisesti rajoittuneiden sanojen osuus oppikirjoissa on pieni, sanojen käännökset eivät useinkaan ilmaise sanan tyylillisiä rajoituksia, eikä tyyleiltään erilaisia sanoja pääsääntöisesti merkitä tai eroteta toisistaan kappalesanastoissa. Suurin osa tutkittujen oppikirjojen sanoista havaittiin neutraaleiksi eikä niitä voitu jakaa kategorioihin formaali, informaali tai slangi. Löydetyistä tyylillisesti rajoittuneista sanoista puolestaan suurin osa oli informaaleja ja oppikirjojen huomattiin eroavan toisistaan huomattavasti niiden sisältämien tyylillisesti rajoittuneiden sanojen määrässä.
Korpustutkimus paljasti useimpien oppikirjoista löytyneiden tyylillisesti rajoittuneiden sanojen olevan hyvin harvinaisia luonnollisessa kielenkäytössä ja tältä osin englannin oppikirjojen autenttisuus joutui kyseenalaiseksi. Niin tämän pro gradu tutkielman kuin aiempienkin tutkimusten tulokset kehottavat uudelleenarvioimaan harvinaisten sanojen opettamisen hyödyt peruskoulussa ja korostavat sanojen käyttöön liittyvien rajoitusten opettamisen tärkeyttä.
Teoriaosuudessa käsitellään vieraan kielen oppimiselle asetettuja kansallisia tavoitteita, kielen tyylillistä vaihtelua ja esitellään tyylin tasot formaali, informaali ja slangi. Lisäksi perehdytään sanaston oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin ja korpuslingvistiikkaan sekä sen käyttömahdollisuuksiin kieltenopetuksessa.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistona käytettiin kolmea Suomessa yleisesti käytössä olevaa yläkoulun oppikirjasarjaa. Aineiston laajuutta rajattiin valitsemalla jokaisesta kirjasarjasta kaksi kappalekohtaista sanastoa jokaisen luokka-asteen teksti- tai tehtäväkirjasta. Kappaleiden valinta pohjautui vuoden 2004 perusopetuksen opetussunnitelman perusteissa kirjattuihin englanninopetuksen teemoihin. Kirjojen kappalesanastoista etsittiin sanakirjoissa formaaleiksi, informaaleiksi tai slangiksi luokiteltuja sanoja.
Tutkimuksen toisen vaiheen pääasiallisena aineistona käytettiin kattavaa amerikanenglanninkielistä korpusta oppikirjoista löydettyjen sanojen käytön yleisyyden arviointiin ja sanoille ominaisten kontekstien määrittämiseen. Lisäksi käytettiin internetkieleen pohjautuvaa korpusta selvittämään amerikanenglannissa hyvin harvoin esiintyneiden sanojen yleisyyttä muissa maailmanenglanneissa.
Oppikirja-analyysin perusteella voidaan todeta, että tyylillisesti rajoittuneiden sanojen osuus oppikirjoissa on pieni, sanojen käännökset eivät useinkaan ilmaise sanan tyylillisiä rajoituksia, eikä tyyleiltään erilaisia sanoja pääsääntöisesti merkitä tai eroteta toisistaan kappalesanastoissa. Suurin osa tutkittujen oppikirjojen sanoista havaittiin neutraaleiksi eikä niitä voitu jakaa kategorioihin formaali, informaali tai slangi. Löydetyistä tyylillisesti rajoittuneista sanoista puolestaan suurin osa oli informaaleja ja oppikirjojen huomattiin eroavan toisistaan huomattavasti niiden sisältämien tyylillisesti rajoittuneiden sanojen määrässä.
Korpustutkimus paljasti useimpien oppikirjoista löytyneiden tyylillisesti rajoittuneiden sanojen olevan hyvin harvinaisia luonnollisessa kielenkäytössä ja tältä osin englannin oppikirjojen autenttisuus joutui kyseenalaiseksi. Niin tämän pro gradu tutkielman kuin aiempienkin tutkimusten tulokset kehottavat uudelleenarvioimaan harvinaisten sanojen opettamisen hyödyt peruskoulussa ja korostavat sanojen käyttöön liittyvien rajoitusten opettamisen tärkeyttä.