Tilintarkastajien näkemyksiä rahoitusinstrumenttien arvostamisesta FAS-tilinpäätöksessä - informaation merkityksellisyyden näkökulma
Hakkola, Karoliina (2015)
2015
Kauppatieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511092423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511092423
Tiivistelmä
Rahoitusinstrumenttien arvostaminen on herättänyt runsaasti keskustelua erityisesti viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Kansainväliset toimijat kannattavat rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamista, ja käyvän arvon kannattajien mukaan käyvät arvot tuottavat rahoitusinstrumenteista hankintamenoja merkityksellisempää informaatiota. Kansallisissa tilinpäätöksissä rahoitusinstrumenttien arvostamisen pääsääntönä on kuitenkin varovaisuuden periaatteen mukainen hankintamenoperusteinen arvostaminen.
Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten rahoitusinstrumentit tulisi tilintarkastajien näkemyksen mukaan arvostaa FAS-tilinpäätöksessä ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisen informaation tuottamiseksi. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, tuotetaanko rahoitusinstrumenteista tilintarkastajien näkemysten mukaan yrityksen ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisempää informaatiota hankintamenojen vai käypien arvojen avulla sekä siitä, vaikuttaako tähän merkityksellisyyteen arvostamisen luotettavuus ja informaation esittämispaikka. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdeksan Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen edustajan normatiivisiin lähtökohtiin sekä aiempaan tutkimukseen perustuvista haastatteluista, joita analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tilintarkastajien näkemysten mukaan FAS-yritysten rahoitusinstrumentit tulisi arvostaa käypään arvoon ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisen informaation tuottamiseksi. Näin on erityisesti silloin, kun rahoitusinstrumentit ovat maturiteetiltaan lyhyitä, kyseessä on suojausinstrumentit tai rahoitusinstrumentteihin liittyvät kysymykset ovat muuten olennaisia. Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen edellyttää kuitenkin lähtökohtaisesti arvostamisen luotettavuutta. Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisen merkityksellisyydestä huolimatta kirjanpitolain pääperiaatteen mukainen arvostaminen ei välttämättä tuota FAS-yritysten rahoitusinstrumenteista ei-merkityksellistä informaatiota, sillä rahoitusinstrumenttien arvostamiseen liittyvät kysymykset eivät ole olennaisia ainakaan kaikissa FAS-yrityksissä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tarkasteltaessa FAS-tilinpäätöksestä saatavan rahoitusinstrumentteja koskevan informaation merkityksellisyyttä on perusteltua tarkastella jossain määrin aiemmasta, lähinnä rahoitusalaan kohdistuvasta, tutkimuksesta poikkeavia näkökohtia. Tutkimus lisääkin ymmärrystä aiempien tutkimustulosten siirrettävyydestä muihin ympäristöihin.
Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten rahoitusinstrumentit tulisi tilintarkastajien näkemyksen mukaan arvostaa FAS-tilinpäätöksessä ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisen informaation tuottamiseksi. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, tuotetaanko rahoitusinstrumenteista tilintarkastajien näkemysten mukaan yrityksen ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisempää informaatiota hankintamenojen vai käypien arvojen avulla sekä siitä, vaikuttaako tähän merkityksellisyyteen arvostamisen luotettavuus ja informaation esittämispaikka. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdeksan Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen edustajan normatiivisiin lähtökohtiin sekä aiempaan tutkimukseen perustuvista haastatteluista, joita analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tilintarkastajien näkemysten mukaan FAS-yritysten rahoitusinstrumentit tulisi arvostaa käypään arvoon ulkoisten sidosryhmien kannalta merkityksellisen informaation tuottamiseksi. Näin on erityisesti silloin, kun rahoitusinstrumentit ovat maturiteetiltaan lyhyitä, kyseessä on suojausinstrumentit tai rahoitusinstrumentteihin liittyvät kysymykset ovat muuten olennaisia. Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen edellyttää kuitenkin lähtökohtaisesti arvostamisen luotettavuutta. Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisen merkityksellisyydestä huolimatta kirjanpitolain pääperiaatteen mukainen arvostaminen ei välttämättä tuota FAS-yritysten rahoitusinstrumenteista ei-merkityksellistä informaatiota, sillä rahoitusinstrumenttien arvostamiseen liittyvät kysymykset eivät ole olennaisia ainakaan kaikissa FAS-yrityksissä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tarkasteltaessa FAS-tilinpäätöksestä saatavan rahoitusinstrumentteja koskevan informaation merkityksellisyyttä on perusteltua tarkastella jossain määrin aiemmasta, lähinnä rahoitusalaan kohdistuvasta, tutkimuksesta poikkeavia näkökohtia. Tutkimus lisääkin ymmärrystä aiempien tutkimustulosten siirrettävyydestä muihin ympäristöihin.