Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla
Tiihonen, Aino (2015)
2015
Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409
Tiivistelmä
Suomalaisen yhteiskunnan rakenne on 2010-luvulle tultaessa kokenut murrosvaiheen. Globalisaation syventyminen, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ovat luoneet suuria muutospaineita koko yhteiskuntaan ja sen valtarakenteisiin. Onko Suomen yhteiskuntajärjestelmää pitkään hallinnut etujärjestöjen ja puolueiden muodostama valtarakenne horjumassa? Kykeneekö se enää vastaamaan työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskuntaluokkien tarpeisiin? Valtarakenteella tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoitetaan erityisesti entisen kolmen suuren puolueen ja etujärjestöjen muodostamaa valtakolmiota sekä jokaisen niiden omaa viiteryhmää, eli jäsenistöä ja äänestäjäkuntaa yhteiskunnassa.
Tutkielmassa tarkastellaan luokkasamastumisen, puoluesamastumisen ja etujärjestöjäsenyyden suhdetta yksilötasolla 2000-luvulla Suomessa. Tutkimusongelmaa lähestytään myös rakenne- ja toimijatason näkökulmista. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: ilmentävätkö etujärjestöt luokkaintressejä 2000-luvulla Suomessa? Entä, samastuvatko kunkin etujärjestön jäsenistöt voimakkaammin määrättyihin puolueisiin? Lisäksi tarkoituksena on tutkia, eroavatko etujärjestöjen jäsenet ja etujärjestöihin kuulumattomat puolue- ja luokkasamastumiseltaan toisistaan? Aineistona käytetään 2000-luvun Suomen Vaalitutkimuskonsortion teettämiä Eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2015. Niitä analysoidaan soveltaen ristiintaulukointia sekä monimuuttujamenetelmiä.
Analyysin tulokset osoittavat, että etujärjestöjäsenyyden, luokkasamastumisen ja puoluesamastumisen välillä on havaittavissa yhteys Suomessa 2000-luvulla. Luokkasamastuminen selittää puoluesamastumista voimakkaammin ja kattavammin etujärjestöjäsenyyttä. Etujärjestöjen jäsenet samastuvat etujärjestöihin kuulumattomia todennäköisemmin puolueisiin ja yhteiskuntaluokkiin. Analyysin tulokset osoittavat myös eroja etujärjestöjäsenyyksissä eri sukupolvien välillä. Saadut tulokset viittaavat siihen, ettei etujärjestöjen ja puolueiden välisissä suhteissa ole tapahtunut kovin suuria muutoksia 2000-luvulla Suomessa. Keskustalla on edelleen tiivis suhde MTK:hon ja kokoomuksella korkeasti koulutettujen etujärjestöön Akavaan. Myös SDP ja vasemmistoliitto ovat tulosten mukaan säilyttäneet pitkään kestäneen suhteensa SAK:hon. Merkittävin tuloksissa havaittu muutos on, että perussuomalaisiin samastuminen lisää vasemmistopuolueiden tapaan todennäköisyyttä kuulua sekä SAK:hon että STTK:hon.
Työväestöön samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä SAK:hon, keskiluokkaan samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä STTK:hon tai MTK:hon ja ylempään keskiluokkaan samastuminen lisää todennäkösyyttä kuulua jäsenenä Akavaan. Etujärjestöt heijastelevat 2000-luvulla jonkinasteista luokkarakennetta ja etujärjestöosallistuminen on Suomessa yhä 2000-luvulla suosittua. Samanaikaisesti yhteiskuntaluokkiin samastumattomuus on yleistynyt.
Tutkielmassa tarkastellaan luokkasamastumisen, puoluesamastumisen ja etujärjestöjäsenyyden suhdetta yksilötasolla 2000-luvulla Suomessa. Tutkimusongelmaa lähestytään myös rakenne- ja toimijatason näkökulmista. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: ilmentävätkö etujärjestöt luokkaintressejä 2000-luvulla Suomessa? Entä, samastuvatko kunkin etujärjestön jäsenistöt voimakkaammin määrättyihin puolueisiin? Lisäksi tarkoituksena on tutkia, eroavatko etujärjestöjen jäsenet ja etujärjestöihin kuulumattomat puolue- ja luokkasamastumiseltaan toisistaan? Aineistona käytetään 2000-luvun Suomen Vaalitutkimuskonsortion teettämiä Eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2015. Niitä analysoidaan soveltaen ristiintaulukointia sekä monimuuttujamenetelmiä.
Analyysin tulokset osoittavat, että etujärjestöjäsenyyden, luokkasamastumisen ja puoluesamastumisen välillä on havaittavissa yhteys Suomessa 2000-luvulla. Luokkasamastuminen selittää puoluesamastumista voimakkaammin ja kattavammin etujärjestöjäsenyyttä. Etujärjestöjen jäsenet samastuvat etujärjestöihin kuulumattomia todennäköisemmin puolueisiin ja yhteiskuntaluokkiin. Analyysin tulokset osoittavat myös eroja etujärjestöjäsenyyksissä eri sukupolvien välillä. Saadut tulokset viittaavat siihen, ettei etujärjestöjen ja puolueiden välisissä suhteissa ole tapahtunut kovin suuria muutoksia 2000-luvulla Suomessa. Keskustalla on edelleen tiivis suhde MTK:hon ja kokoomuksella korkeasti koulutettujen etujärjestöön Akavaan. Myös SDP ja vasemmistoliitto ovat tulosten mukaan säilyttäneet pitkään kestäneen suhteensa SAK:hon. Merkittävin tuloksissa havaittu muutos on, että perussuomalaisiin samastuminen lisää vasemmistopuolueiden tapaan todennäköisyyttä kuulua sekä SAK:hon että STTK:hon.
Työväestöön samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä SAK:hon, keskiluokkaan samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä STTK:hon tai MTK:hon ja ylempään keskiluokkaan samastuminen lisää todennäkösyyttä kuulua jäsenenä Akavaan. Etujärjestöt heijastelevat 2000-luvulla jonkinasteista luokkarakennetta ja etujärjestöosallistuminen on Suomessa yhä 2000-luvulla suosittua. Samanaikaisesti yhteiskuntaluokkiin samastumattomuus on yleistynyt.