Erovanhempien kokemuksia perhetapaamistoiminnasta
Taimi, Minna (2015)
Taimi, Minna
2015
Sosiaalityön maisteriopinnot - Master's Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292399
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan eronneiden vanhempien kokemuksia Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston kehittämästä ja järjestämästä perhetapaamistoiminnan palvelusta. Perhetapaamistoiminta on eropalvelu vanhemmille, joilta eron jälkeen puuttuu kodinomainen paikka, jossa tavata lasta. Perhetapaamistoiminta on uusi palvelumuoto eronneille perheille ja heidän lapsilleen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Lapsi ja ero -hankkeen (2012-2014) aikana perhetapaamispaikkaa käytti 62 perhettä ja tapaamisia oli ollut yli 500. Perhetapaamispaikka on tarkoitettu lapsen ja etävanhemman tapaamisiin. Syitä tapaamiseen perhetapaamispaikassa voivat olla muun muassa vanhempien luottamuspula, tapaavan vanhemman asuminen toisella paikkakunnalla tai se, että eron jälkeen asumisjärjestelyt ovat väliaikaisesti kesken.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu eroa eri näkökulmista lähestyvistä suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuskeskusteluista. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen näkökulma on fenomenologinen. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten omia kokemuksia tietystä aiheesta. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksan eronneen vanhemman haastatteluista, jotka käyttivät tai olivat käyttäneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston perhetapaamistoiminnan palveluita. Haastatelluista vanhemmista kuusi oli isää ja kaksi äitiä, joista isät olivat tapaavia vanhempia. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston kehittämä perhetapaamistoiminta on löytänyt paikkansa yhtenä eropalvelujen muotona Tampereella. Perhetapaamistoiminta koettiin vanhempien keskuudessa hyvänä ja tärkeänä toimintana. Tämän palvelun avulla voidaan pitää lapsen suhdetta yllä toiseen vanhempaan eron kohdatessa perhettä. Vanhemmat kokevat eron vaikeana asiana ja sitä surraan erityisesti lasten puolesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aika auttaa eron käsittelyssä ja siitä yli pääsemisessä. Vanhemmat näkevät perhetapaamistoiminnan välipysäkkinä eroperheiden elämässä. Etävanhempi aloittaa lapsen tapaamiset tapaamispaikassa, josta ne siirtyvät vähitellen etävanhemman omaan kotiin vanhempien välisen luottamuksen vahvistuessa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu eroa eri näkökulmista lähestyvistä suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuskeskusteluista. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen näkökulma on fenomenologinen. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten omia kokemuksia tietystä aiheesta. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksan eronneen vanhemman haastatteluista, jotka käyttivät tai olivat käyttäneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston perhetapaamistoiminnan palveluita. Haastatelluista vanhemmista kuusi oli isää ja kaksi äitiä, joista isät olivat tapaavia vanhempia. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston kehittämä perhetapaamistoiminta on löytänyt paikkansa yhtenä eropalvelujen muotona Tampereella. Perhetapaamistoiminta koettiin vanhempien keskuudessa hyvänä ja tärkeänä toimintana. Tämän palvelun avulla voidaan pitää lapsen suhdetta yllä toiseen vanhempaan eron kohdatessa perhettä. Vanhemmat kokevat eron vaikeana asiana ja sitä surraan erityisesti lasten puolesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aika auttaa eron käsittelyssä ja siitä yli pääsemisessä. Vanhemmat näkevät perhetapaamistoiminnan välipysäkkinä eroperheiden elämässä. Etävanhempi aloittaa lapsen tapaamiset tapaamispaikassa, josta ne siirtyvät vähitellen etävanhemman omaan kotiin vanhempien välisen luottamuksen vahvistuessa.